Talous|Venäjän hyökkäys
Vielä maaliskuussa Venäjän talouden arvioitiin supistuvan huhti–kesäkuussa 10 prosenttia, nyt arvio on kutistunut 4,7 prosenttiin.
Venäjä hyökkäsi presidentti Vladimir Putinin käskystä Ukrainaan 24. helmikuuta. Kuva: Mikhail Klimentyev/Kremlin Pool
Joonas Laitinen HS
Venäjän presidentti Vladimir Putinin käynnistämä hyökkäys Ukrainaan heitti hetkessä Venäjän talouden vuosia taaksepäin.
Venäjän on määrä julkaista tänään toisen vuosineljänneksen bruttokansantuotteen kehitystä kuvaavia lukuja. Kyse on ensimmäisestä kokonaisesta vuosineljänneksestä 24. helmikuuta alkaneen hyökkäyssodan jälkeen.
Uutistoimisto Bloombergin ennusteen mukaan Venäjän talous on supistunut maalis–kesäkuun aikana 4,7 prosenttia vuodentakaisesta. Ennuste perustuu 12 analyytikon arvioiden mediaaniin. Tammi–maaliskuussa kansantuote kasvoi 3,5 prosenttia.
Vielä maaliskuussa ennustettiin, että sodan vaikutus Venäjän talouteen on huomattavasti dramaattisempi. Silloin esimerkiksi Bloombergin ennusteessa puhuttiin 10 prosentin supistumisesta. Vielä heinäkuussakin Bloombergin ennuste arvioi talouden supistuvan 4,7 prosenttia.
”Talouskasvusta pyyhkiytyy neljän vuoden kasvu. Palaamme vuoden 2018 tasolle toisella neljänneksellä”, sanoo venäläinen ekonomisti Alexander Isakov Bloombergille.
”Arvioimme talouden kutistumisen hellittävän loppuvuodesta ja löysän rahapolitiikan tukevan kysyntää. Siitä huolimatta talous supistuu ensi vuonna kaksi prosenttia, kun Euroopan energiakielto heikentää vientiä”, Isakov jatkaa.
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvioi, että Venäjän raakaöljytuotanto voi supistua elokuussa jopa 20 prosenttia vuoden alusta. Öljy on ollut ylivoimaisesti Venäjän tärkein vientituote. Esimerkiksi vuonna 2019 Venäjä vei raakaöljyä noin 112 miljardia euron edestä.
Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan Suomeen tuotiin viime vuoden tammi–syyskuussa energiaa Venäjältä noin 3,3 miljardin euron arvosta. Tästä yli puolet, 1,7 miljardia euroa, oli raakaöljyä. Lisäksi venäläisiä öljytuotteita tuotiin noin 560 miljoonan euron arvosta.
Kaikesta Venäjän-tuonnista öljyn ja öljytuotteiden osuus viime vuonna oli 41 prosenttia.
Venäjän keskuspankki arvioi, että maan talous supistui toisella vuosineljänneksellä 4,3 prosenttia. Se ennustaa bruttokansantuotteen supistuvan kesä–syyskuussa 7 prosenttia ja mahdollisesti jopa tätä enemmän loppuvuodesta.
”Taloussukellus tulee olemaan paljon kevyempi kuin vielä huhtikuussa arvioitiin. Samaan aikaan kysyntäshokit voivat vaikuttaa pidemmän aikaa”, Venäjän keskuspankki arvioi aiemmin elokuussa.
Venäjän inflaatio oli keskuspankin mukaan heinäkuussa noin 15,1 prosenttia. Maa tavoittelee 4 prosentin inflaatiota. Keskuspankki esittelee perjantaina myös rahapolitiikkansa suuntaviivoja vuosille 2023–2025.
Myös Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) lievensi heinäkuussa arviotaan sodan ja länsimaiden käynnistämien pakotteiden vaikutuksesta Venäjän talouskasvuun.
IMF:n heinäkuisen ennusteen mukaan Venäjän bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 6 prosenttia. Vielä huhtikuussa se arvioi kansantuotteen kutistuvan 8,5 prosenttia.
IMF tosin jyrkensi arviotaan pakotteiden vaikutuksesta ensi vuoden talouskasvuun, sillä se arvioi talouden supistuvan ensi vuonna 3,5 prosenttia eli 1,2 prosenttiyksikköä huhtikuun ennustetta enemmän.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus painottikin HS:lle heinäkuussa, että yleiskuva Venäjän talouden ahdingosta on pysynyt kutakuinkin ennallaan, mutta kriisin profiili on muuttunut.
”Venäjän talouden tila ja näkymät ovat pakotteiden takia hyvin synkät. Uusimpien ennusteiden perusteella talouden supistuminen on tänä vuonna aiemmin arvioitua pienempi, mutta talouskriisi kestää esimerkiksi Venäjän keskuspankin mukaan ennakoitua pidempään. Talous ei siis välttämättä syöksy, mutta pysyy pitkään alamaissa”, Lehmus sanoi.
Lue lisää: Länsimaat panevat Venäjän kärsimään sodastaan: ”Talouden tila ja näkymät ovat pakotteiden takia hyvin synkät”