Ulkomaat|Venäjän hyökkäys
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak ei pidä todennäköisenä, että Venäjän johtajat joutuisivat vastuuseen, vaikka Biden ja Macron vastuuta peräsivät.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Vladimir Putin. Kuva: Jim Watson / AFP, Mikhail Metzel / AFP
Vesa Mäkinen HS
”On hyvä, että pidetään ovet auki, jos esimerkiksi Putinilla olisi joku asia, josta hän haluaa keskustella Bidenin kanssa.”
Näin toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kommentoidessaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin torstaisia kommentteja.
Biden sanoi lehdistötilaisuudessa Valkoisessa talossa, että hän voisi olla valmis keskustelemaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa, jos Putinin tavoitteena olisi rauha. Biden lisäsi, että Putinilta ei ole toistaiseksi tullut aloitetta sodan lopettamiseksi.
Kovin konkreettisena eleenä Salonius-Pasternak ei Bidenin sanomisia pidä.
”Jotkut tulkitsevat kaikkia tällaisia lausuntoja signaaleiksi, jotka olisivat myönteisiä”, hän sanoo.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Salonius-Pasternakin mielestä Bidenin puheet eivät ole se kummempia signaaleja. Sattumanvaraisia ne eivät kuitenkaan ole.
Hän kutsuu kommenttia neuvotteluvalmiudesta ”lahjaksi”. Biden on aiemmin todennut, että neuvotteluvastuu on Ukrainalla, ei Yhdysvalloilla.
Salonius-Pasternakin mukaan Yhdysvallat suurvaltana pitää huolen, ettei synny vaikutelmaa, että vastapuolen johtaja olisi etulyöntiasemassa keskusteluissa.
”Jos ajatellaan vaikka Pohjois-Koreaa ja ydinaseneuvotteluja vuosikymmenten ajalta, siellä halutaan välttää tilannetta, jossa Yhdysvaltain presidentti olisi itse aloittamassa jotain.”
Salonius-Pasternakin mukaan ennen suurvaltojen johtajien keskusteluja muut poliitikot ja virkamiehet selvittävät, onko keskusteluille valmiutta.
Todelliset keskustelut suurvaltojen johtajien välillä voisivat olla spontaanisti mahdollisia sitten, jos suurvaltojen välillä olisi keskinäinen kriisi.
”Jos on tarve, kyllähän hekin puhelimen osaavat nostaa”, Salonius-Pasternak sanoo.
Myöskään Venäjä ei antanut kuvaa, että Biden olisi johtamassa tilannetta neuvotteluihin. Kreml suhtautui Bidenin lausuntoon varsin nuivasti.
”Mitä presidentti Biden todella sanoi? Hän sanoi, että neuvottelut ovat mahdollisia vain, jos Putin poistuu Ukrainasta”, totesi Kremlin tiedottaja Dimitri Peskov uutistoimisto AFP:n mukaan.
Peskov lisäsi, että Venäjä ei ”varmasti” aio hyväksyä Yhdysvaltain asettamia ehtoja. Hänen mukaansa ”sotilaallinen erikoisoperaatio” jatkuu. Venäjä käyttää erikoisoperaatio-termiä hyökkäyssodastaan Ukrainassa.
Peskovin mukaan rauhanneuvottelut eivät ole mahdollisia, jollei Yhdysvallat tunnusta alueita, joita Venäjä väittää Ukrainan alueella omikseen.
Perjantaina Putin soitti perjantaina Saksan liittokanslerille Olaf Scholzille. Uutistoimistojen mukaan Putin sanoi puhelinkeskustelussa, että Saksan ja länsimaiden linja Ukrainassa on "tuhoisa" ja kehotti Saksaa miettimään lähestymistapaansa uudelleen.
Putin puolusti Venäjän ohjusiskuja Ukrainassa ja sanoi, että Venäjän pitäisi saada osallistua Nord Stream -kaasuputkiin kohdistuneen iskun tutkintaan.
Scholzin tiedottaja totesi puhelun jälkeen, että Scholz oli vaatinut Putinia löytämään diplomaattisen ratkaisun Ukrainan konfliktiin mahdollisimman nopeasti. Ratkaisuun pitäisi hänen mukaansa sisältyä venäläisten joukkojen vetäytyminen Ukrainasta.
Biden ja Ranskan presidentti Emanuel Macron vakuuttivat torstaina Valkoisessa talossa, että Venäjää pidetään vastuussa Ukrainassa tapahtuneista julmuuksista ja sotarikoksista.
Mutta onko realistista odottaa, että Venäjän johtajat todella joutuisivat vastuuseen?
Salonius-Pasternak ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa johtajat pakenisivat johonkin toiseen maahan, joka sitten luovuttaisi heidät sotarikostuomioistuimeen. Se tuskin tapahtuu, Salonius-Pasternak sanoo.
”Epäilen, että vastuuseen joutuminen ei ole realistista, ellei käy jotain, esimerkiksi että Venäjä romahtaa ja uusi hallinto lähettää heidät eteenpäin.”
Sekään ei Salonius-Pasternakin mielestä ole kovin todennäköistä. Rauhanneuvotteluissa voi olla muita motiiveja, esimerkiksi taloudellisia.
Myös itsesuojelu voi vaikuttaa.
”Suurvalloilla ei välttämättä ole intoa aukaista matopurkkia”, Salonius-Pasternak sanoo.