EU:n petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtaja Ville Itälä näyttää kuvaa Itä-Euroopassa sijaitsevasta ränsistyneestä mökistä. Sen paikalla piti olla EU-rahoilla rakennettu uusi betonitehdas, mutta näin ei ollut.
Olaf tarkasti kohteen ja esti tukihuijauksen.
– Jokainen petoksentorjuntaan sijoitettu euro tulee nelinkertaisena takaisin, Itälä kertoo EU-budjettivarojen käyttöä valvovan virastonsa tehokkuudesta.
EU:n petostentorjuntavirasto esitti viime vuonna lähes 300 suositusta, joissa vaadittiin yli 500 miljoonan euron edestä EU-tukien palauttamista. Lisäksi estettiin yli 340 miljoonan euron edestä väärin perustein haettujen tukien takaisinmaksuja.
Itälän mukaan väärinkäytetyt rahat peritään takaisin joko huijaukseen syyllistyneiltä tahoilta tai jäsenmailta.
Tarkkana Olaf saa ollakin, sillä EU:n budjetti on yhteensä 1 074 miljardia euroa vuosille 2021–2027.
Eniten väärinkäytöksistä johtuneita rahojen palautuspyyntöjä suhteessa maalle jaettuun rahamäärään on paljastunut Slovakiasta, Unkarista ja Kreikasta vuosina 2017–2021.
Tuorein tutkinta ja perintätapaus on keskiviikolta (23.11.) ja se koskee Unkaria. Sen perusteella Olaf suosittelee, että Unkarilta peritään lähes 11 miljoonaa euroa EU-rahoja, koska virasto löysi väärinkäytöksiä neljästä EU-rahoitetusta jätteidenkäsittelyprojektista.
Itälän mukaan Suomessa ei ole hänen kaudellaan ilmennyt perintäsuosituksiin johtaneita budjettivarojen väärinkäytöksiä.
Elpymisrahojen valvonta
Tämän taloröttelön paikalla piti olla EU-rahoilla rakennettu betonitehdas. Olafin arkisto
EU:n petostentorjuntaviraston valvottaviin menoihin kuuluu myös koronakriisissä päätetty 750 miljardin euron elpymisväline, josta 390 miljardia jaetaan avustuksina EU-maille ja loput lainoina.
Avustusrahoja on tähän mennessä pantu jakoon 91 miljardin euron edestä.
Itälän mukaan petoksentorjuntavirasto on jo avannut ensimmäiset kolme tapausta elpymispakettirahojen mahdollisten väärinkäytösten osalta, mutta tutkinnan sujumiseksi pääjohtaja ei vielä voi kertoa kohdemaita ja tapauksia julkisuuteen.
Itälän mukaan 390 miljardin elpymispakettirahojen mahdollisten väärinkäytösten jäljittäminen on Olafille haasteellista, koska EU-päättäjät halusivat antaa päävastuun avustusrahojen kontrollista jäsenmaille.
– Se oli poliittinen päätös, jossa haluttiin, että jäsenmaat saavat suuremman vastuun rahojen käytöstä ja kontrollista.
Olaf olisi halunnut elpymisrahaston valvontavälineeksi yhteisen eurooppalaisen it-järjestelmän, johon olisi kirjattu elpymisvälineen edunsaajat viimeisintä tuensaajaa myöden, jotta olisi voitu varmistaa, että rahat menevät oikeaan kohteeseen, mutta EU-maiden päättäjät torppasivat ehdotuksen.
– Jos jotain epäilyttävää paljastuu, silloin jäsenmaiden pitää tietysti auttaa meitä tutkinnassa, Itälä kertoo.
Nyt ongelmana on se, että kaikilla 27 EU-jäsenmaalla ei välttämättä ole riittävää teknistä kykyä valvoa elpymisvälineen kautta saatujen rahojen liikkeitä.
Jos rahojen väärinkäyttötapauksia alkaa ilmetä, silloin kansalaisten luottamus EU:ta kohtaan alkaa rapautua ja sillä voi olla myös poliittisia seurauksia.
– Valvonnasta kannattaisi pitää huolta, jotta kansalaisten luottamus säilyy, Itälä painottaa.
”Valvova silmä”
”Pääjohtajan valvova silmä tarkkailee täältä yläilmoista, ettei väärinkäytöksiä tehdä”, Ville Itälä vitsailee työhuoneessaan Brysselissä. Kreeta Karvala
Ville Itälä, 63, on toiminut Brysselissä sijaitsevan EU:n petostentorjuntavirasto Olafin pääjohtajana neljä vuotta.
Itälän työhuoneesta avautuu laaja näkymä yli Brysselin kaupungin ja EU-kortteleiden.
–Pääjohtajan valvova silmä tarkkailee täältä yläilmoista, ettei väärinkäytöksiä tehdä, Itälä naurahtaa.
Petostentorjuntaviraston valvontavastuulle kuuluvat myös kaikki EU:n virkamiehet ja poliitikot, joita on yhteensä noin 40 000.
Itälän alaisuudessa työskentelee yli 200 tutkijaa, joista pääosa on poliiseja ja syyttäjiä.
Viime vuonna petostentorjuntavirastossa aloitettiin uusia tutkimuksia 234 ja päätettiin 212 tutkintaa.
Oman pääjohtajakautensa tärkeimpänä saavutuksena Itälä pitää sitä, että petostentorjuntaviraston työhön luotetaan sekä sitä, että viranomaiset tekevät aiempaa paremmin yhteistyötä keskenään.
Itälä kertoo oppineensa viranomaisyhteistyön merkityksen vieraillessaan tuoreena sisäministerinä syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Yhdysvalloissa, jossa kävi ilmi, että eri viranomaisilla oli ollut tietoa mahdollisista terroristeista, mutta tietoja ei ollut jaettu kaikille keskeisille tahoille.
– Jos he olisivat pystyneet yhdistämään ne tiedot, silloin ehkä olisi voitu pystyä ehkäisemään se terrori-isku, mutta viranomaiset pitivät tiedot itsellään.
Itälä vaikuttaa aidosti ylpeältä johtamansa viraston työstä. Hän haluaa kertoa petostentorjuntaviraston työstä myös kansalaisille.
Itälä kertoo esimerkin koronakriisin alkuajoilta, jolloin vähäisten rokotteiden jakamisesta riideltiin EU-maiden kesken.
– Järjestäytynyt rikollisuus iski nopeasti tähän hankalaan ja epäselvään vaiheeseen. Kansainväliset rikollisryhmät lähettivät 14 maahan ja myös Suomen hallitukselle erittäin uskottavan kirjeen siitä, että he pystyvät toimittamaan nopeasti 1,2 miljardia rokotetta.
– Pääsimme tapauksen jäljille ja varoitimme hallituksia, Itälä kertoo.
– Yleensä emme kerro tutkinnassa olevista tapauksista etukäteen, mutta tässä tapauksessa päätin, että nyt on tultava nopeasti julkisuuteen ja sanottava, että älkää tarttuko tähän valheelliseen tarjoukseen.
Itälän tietojen mukaan yksikään EU-maa ei langennut huijareiden ansaan.
Majatalorahojen väärinkäyttö
Itälän työhuoneesta löytyy monia kunnianosoituksia, kuten Kalifornian seriffin titteli ja tähti. Kreeta Karvala
EU-rahojen väärinkäyttöön liittyvä esimerkki koskee maaseudun elävöittämiseksi luotua majatalo-projektia, jossa unionilta saa tukirahaa, kun rakentaa majoitustilaa vanhoihin maatilarakennuksiin, kuten käytöstä poistettuihin viljasiiloihin tai karjasuojiin.
– Monet huomasivat, että tämähän on hyvä tapa rakentaa upea talo omaan käyttöön EU:n rahoilla.
– Esimerkiksi Bulgariassa tarkastimme sattumanvaraisesti 30 majatalo-rahaa saanutta kohdetta, ja niissä kaikissa oli jokin virhe.
Itälän mukaan Olafin suorittamissa majatalo-tarkastuksissa löytyi myös poliitikkojen, kuten ministeri-, meppi ja kunnanjohtajatason toimijoiden tekemiä huijauksia.
Havaitut ongelmat johtivat majatalotuen lakkauttamiseen Bulgariassa ja muissa maissa, joissa väärinkäytöksiä havaittiin.
– Tällaiset tapaukset rapauttavat kansalaisten luottamusta siitä, mihin EU-rahat menevät ja siksi tarvitaan valvontaa, Itälä toteaa.
Myrkkyshampoon jäljillä
EU:n petostentorjuntavirastossa työskentelee yli 200 tutkijaa. Kreeta Karvala
Itälän mukaan Olaf on tarkkana myös EU:n kehitysyhteistyökohteiden valvonnassa.
Pääjohtaja näyttää kuvaa tšadilaisesta vesijohtohankkeesta, jossa urakoitsija yritti säästää käyttämällä liian pieniä vesijohtoputkia, mutta EU:n petoksentorjuntavirasto paljasti huijauksen.
Itälän ”suosikkitapaus” on Kiinassa paljastettu laiton shampootehdas, joka teki 400 tonnia väärennettyä shampoota ja lähetti ne Eurooppaan.
Olaf sai myrkkyshampoista vihjeen Kiinan viranomaisilta.
– Meillä on myös Kiinassa Olafin työntekijä, joka tekee yhteistyötä kiinalaisten viranomaisten kanssa.
– Seurasimme Kiinasta lähtevien laivojen liikkeitä ja saimme väärennetyt lastit kiinni.
Itälän mukaan kyse oli niin myrkyllisestä shampoosta, että ”kun kerran sillä olisi pessyt, ei olisi toista kertaa tarvinnut enää hiuksiaan pestä”.
Suurin haaste
Itälä toivoo EU:hun Suomen kaltaista tietojen avoimuutta. Kreeta Karvala
EU:n petostentorjuntaviraston pääjohtajan mukaan suurin haaste ja ongelma on nykyisin se, että eurooppalaiset kuluttajat tilaavat verkkokaupoista valtavia määriä halpoja tuotteita suoraan esimerkiksi Kiinasta, eikä niiden turvallisuutta pystytä valvomaan.
–Vähän aikaa sitten meidän operaatiomme tuloksena takavarikoitiin iso laivalastillinen Puolaan saapuneita leluja, jotka olisivat voineet aiheuttaa vaaratilanteita lapsille.
–Ongelmana on, jos yksittäiset kuluttajat tilaavat lelun suoraan verkkokaupan kautta kotiin, ei sen turvallisuutta pystytä mitenkään varmistamaan, Itälä sanoo.
Pääjohtajan mukaan yhteistyötä ja valvontaa pitäisi vielä tehostaa verkkokauppojen kanssa, jotta tuotteiden alkuperä ja ostaja olisivat paremmin selvillä ja verot tulisivat maksettua.
EU:n toimintaan Itälä toivoo enemmän suomalaista läpinäkyvyyttä.
–Kun kyse on veronmaksajien rahoista, silloin myös tietojen pitäisi olla julkisia, koska se on kaikkein tärkein ja isoin ase korruptiota ja petoksia vastaan, Itälä päättää.