Kunnissa laaditaan parhaillaan ensimmäistä uuden ajan talousarvioita. Soteuudistuksen myötä kunnilta siirtyy vero- ja valtionosuustuloja yhteensä noin 25 miljardia euroa hyvinvointialueille.
Soteuudistuksen tavoite on olla kustannusneutraali. Kansalaisen kokonaisveroasteen ei pitäisi uudistuksessa nousta eikä laskea.
Kuntien verotuloista ja valtionosuuksista siirretään yhtä paljon rahaa hyvinvointialueille kuin sitä on kulunut kunnan sote- ja pelastustoimintakokonaisuuden pyörittämiseen.
Tulonsiirto tehdään laskemalla kuntaveroa 12,64 prosentilla ja nostamalla vastaavasti valtionverotusta. Verotuksen lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet siirtyvät hyvinvointialueille.
Kunnille soteuudistus tarkoittaa historiallista muutosta taloudessa ja siitä johtuvaa velkaantuneisuuden kasvua.
– Koko maan tasolla kuntien talous puolittuu ja kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa merkittävästi, kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta sanoo.
Kuntatalouden puoliintumisella ja velkaantuneisuuden kasvulla on vaikutuksia muun muassa siihen, miten kunnat pystyvät investoimaan tulevaisuudessa. Velkaantuneen kunnan voi olla vaikeampi saada edullista rahoitusta hankkeisiinsa.
Lehtosen mukaan myös kuntakonsernissa tapahtuu iso muutos. Kun emokunta pienenee, niin kuntakonsernin tytäryhtiöiden suhteellinen merkitys kuntataloudessa kasvaa.
– Tytäryhtiöiden tuotot ovat kunnille yhä tärkeämpiä.
Yli miljardin kaupungista 500 miljoonan kaupungiksi
Itä-Suomen veturi on Kuopio, jonka asukasluku kasvaa tänäkin vuonna arviolta noin tuhannella uudella kaupunkilaisella. Asukkaita on yli 122 000.
Kuopion kuntaveroprosentti on tänä vuonna 20,75. Ensi vuonna se laskee 8,11 prosenttiin. Muutos on iso.
– Onhan se iso muutos käyttötalouden puolella. Olemme nyt miljarditalous ja ensi vuoden alusta alle 500 miljoonan. Ja sotesiirtymässä velat ja vastuut jäävät meille, eli noin 450 miljoonan euron lainasalkku, Kuopion talousjohtaja Marja-Leena Martikainen sanoo.
Ensi vuosi on vielä kuntalouden kannalta hyvä, sillä vanhalla veroprosentilla perittyjä veroja tilitetään kunnille vielä vuoden 2023 aikana. Kuopiolle näitä "verohäntiä" on tulossa yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.
Huoli kohdistuu talouden suunnitelmakaudelle 2024–2026. Rakenteellinen alijäämä on Kuopiossa arviolta 20 miljoonaa euroa. Rakenteellinen alijäämä tarkoittaa sitä, että menot ovat olleet suuremmat kuin tulot.
– Edessä on sopeuttamistoimia. Ne on niitä arvovalintoja, joita sitten pohditaan poliittisesti, että mihin on varaa, Martikainen sanoo.
Kuopion lainasalkku on noin 450 miljoonaa euroa, josta korkoja maksetaan tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa euroa. Korkosuojaus on estänyt lainanhoitokulujen äkkinäiset nousut mutta jo ensi vuonna tilanne voi olla toinen, sillä korkoihin kohdistuu suuria nousupaineita.
– Meillä on varsin korkea investointitaso myös tulevina vuosina, eikä tulorahoitus riitä investointeihin, ne pitää rahoittaa lainarahalla. Korkojen nousun myötä näiden uusien lainojen korkokulut tulevat olemaan aivan toisella tasolla kuin nyt.
Uusi tilanne näkyy myös investointisuunnitelmissa. Kuopiossa vähennys on ennakkotietojen perusteella 10 prosentin luokkaa noin 100 miljoonan investointiohjelmasta.
– Meidän pitäisi pystyä merkittävästi pienentämään investointitasoa, sillä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainamäärän kasvu nostaa korkomenoja miljoonilla euroilla tulevina vuosina.
"Onko meillä varaa kaikkiin nykyisiin palveluihin"
Kunnille jää soteuudistuksen jälkeen edelleen paljon lakisääteisiä palveluja, kuten koulutus ja varhaiskasvatus, kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut, kaupunkisuunnittelu, maankäyttö, vesi- ja jätehuolto ja ympäristöpalvelut.
Kuntien päättäjät joutuvat suurella todennäköisyydellä talouden sopeutustoimien eteen viimeistään vuoden kuluttua, kun alkaa vuoden 2024 talousarvion valmistelu.
Silloin työkalupakissa on myös mahdollisuus korottaa kunta- ja kiinteistöveroja sekä erilaisia asiakasmaksuja, kuten viranomaispalvelujen ja paikallisliikenteen maksuja.
Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen perää valtiota hätiin.
– Tässä vaiheessa tarvitaan tukea myös valtionhallinnosta. Pitää tarkastella aktiivisesti sitä, onko meillä varaa näin laajasti tällaiseen määrään julkisesti rahoitettuja palveluja enää tulevaisuudessa.
Lehtonen kaipaa seuraavalta hallitukselta selkeää kuntapolitiikkaa, jossa kuntien tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa, sekä linjauksia siitä, miten kuntien rahoitusjärjestelmää kehitetään niin, että rahat riittävät.
Lue myös:
Somessa leviää tieto, että verotus kiristyy rutkasti ensi vuonna – tarkistimme faktat
Korkojen nousu rasittaa myös kuntien taloutta