YK laajensi linjaustaan hampun käytöstä – Suomi varoo omaa kantaansa

Muutoksen tuulet puhaltavat suotuisasti juuri nyt maailman hamppuviljelmille.

YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) on laajentanut maailmanjärjestön hamppua koskevaa kantaa.

Järjestö julkaisi viime vuoden lopulla raportin (siirryt toiseen palveluun), joka korostaa hampun kokonaisvaltaisen käytön merkitystä. Linjaus on päivitys takavuosien päätöslauselmiin, joissa hampun kukinto on katsottu pelkäksi huumeeksi.

Tiede on kuitenkin ajanut ennakkoluulojen ohi ja osoittanut, että kukasta voidaan jalostaa myös lääkinnällisiä ja päihteettömiä kannabidioideja.

– Cannabis sativa L.:n juuret, kukinto, varsi ja lehdet tarjoavat monia lääkinnällisiä, teollisia ja ravitsemuksellisia käyttötarkoituksia, minkä vuoksi sen viljelystä voidaan saada huomattavia hyötyjä, kirjoittaa raportin laatinut YK:n taloustieteilijä Marco Fugazza.

UNCTAD huomauttaa, että hampun teolliset markkinat ovat räjähdysmäisessä kasvussa. Niiden ennustetaan paisuvan kuluvan vuosikymmenen aikana nelinkertaiseksi nykyiseen verrattuna, noin 20 miljardin euron arvoiseksi.

Mitään hamppukasvin osaa ei kannattaisi raportin mukaan enää heittää teollisessa tuotannossa hukkaan.

Suomella on varovaisuusperiaate

Noin 50 maata tuottaa hampusta aineksia vientiin merkittäviä määriä. Suurimpia viejämaita ovat Ranska, Kiina, Yhdysvallat, Romania ja Hollanti.

Vuosien 2018 ja 2020 välillä hampun vienti ja tuonti kasvoivat koronasuluista huolimatta yhteensä noin 40 prosenttia.

Vaikka UNCTAD:in tarkoituksena on edistää kehitysmaiden asemaa, järjestön raportti herättää kiinnostusta myös suomalaisissa viljelijöissä.

– Se, että aletaan tunnustaa mahdollisuudeksi käyttää muutakin kuin lehtiä ja varsia, on tietysti askel eteenpäin, sanoo hamppualalla toimivan Pohjoinen aurinko -yhtiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Hyvönen.

Hamppua viljelee Suomessa parisataa kasvattajaa, ja monet haluaisivat mukaan maailmanmarkkinoille. Hyvösen mukaan pääsy sinne on kuitenkin vaikeaa.

– En usko, että Euroopasta löytyy toista maata, joka yhtä tarmokkaasti yrittäisi estää oman maansa luontaistuoteyrittäjyyttä, Hyvönen sanoo.

Hampun viljelyä rajoittaa Suomessa huumausainelaki. Vijelijöiden mukaan heidät luokitellaan huumausaineen tuottajiksi siitäkin huolimatta, että haluna olisi jalostaa päihteettömiä kannabidioideja.

Viljelystä voidaan saada huomattavia hyötyjä.

Marco Fugazza

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) laati viime vuonna esityksen huumausainelain uudistamiseksi. Se sai viljelijöiltä täystyrmäyksen, koska se vaikeuttaisi heidän mukaansa viljelyä entisestään. Esitys ei edennyt Marinin hallitukselta eduskuntaan, mutta saattaa palata käsittelyyn myöhemmin.

Esityksen laati STM:n neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, jonka mukaan Suomi noudattaa hampun suhteen ”varovaisuusperiaatetta”. Tämä tarkoittaa, että Suomi ei ole etulinjassa hyödyntämässä hamppumarkkinoilla avautuvia mahdollisuuksia.

Kotovirta huomauttaa, että Suomessa ei ole erillistä lakikehikkoa kuitu- tai hyötyhamppua varten, vaan ainoastaan huumausainelakikehikko. YK:n suosituksen Kotovirta näkeekin ennen muuta kehotuksena tarkentaa hampun lainsäädännöllistä asemaa.

– Raportissa pohditaan sitä, millä ehdoin myös kukinnon voisi ottaa käyttöön, hän sanoo.

Samalla Kotovirta huomauttaa, että vuosikymmeniä sitten laaditut YK:n yleissopimukset määrittävät hampun kukinnon yhä huumeeksi.

– Tätä tulkintaa olemme itsekin joutuneet pohtimaan, Kotovirta kertoo.

Harmaan vyöhykkeen CBD

Esimerkkinä lainsäädännön vaikeudesta voi toimia päihteetön kannabidioidi CBD. Se on hampun kukinnosta uutettava öljy, jonka maailmanmarkkinat kasvavat vauhdilla.

EU:n tuomioistuin päätti (siirryt toiseen palveluun) pari vuotta sitten, ettei CBD:tä voida pitää huumeena. Samaa sanoo Maailman terveysjärjestö (WHO), jonka mukaan (siirryt toiseen palveluun) CBD saattaa auttaa muun muassa epilepsiakohtausten lievittämisessä.

Suomessa CBD:tä ei ole voitu irrottaa huumausainevalvonnan piiristä, mikä aiheutti kitkaa huumausainelakiesityksestä järjestetyllä lausuntokierroksella.

– Lakiesitys rajaa CBD:n hyödyntämisen täysin hampun tuotteistamisen ulkopuolelle. Tämä on vastoin maailmanlaajuista suuntausta, ärähti hampunjalostaja Finolan talouspäällikkö Anita Hemmilä.

Suomen suhtautumista hamppuun määrittää nollatoleranssi huumaavan THC:n suhteen, mitä voi pitää erikoisena, kun ottaa huomioon, että kaikki hamppukasvit sisältävät sitä ainakin vähän. EU on määrittämässä maataloustukiensa ehdoksi THC:n raja-arvoksi 0,3 prosenttia.

Kotimaisten tuottajien mukaan CBD-öljyä voitaisiin tehdä myös ilman THC:tä, mutta silloin menetettäisiin synergisiä vaikutuksia.

STM:n Elina Kotovirta kuitenkin terävöittää, että maltti on valttia myös CBD:n suhteen.

– Joskus liian nopealla markkinoiden avaamisella voidaan tuottaa myös haittavaikutuksia. CBD:llä on todettu olevan vaikutuksia esimerkiksi maksaan, suolistoon ja hormonitoimintaan, eli sillä voi olla myös kielteisiä vaikutuksia, Kotovirta sanoo.

CBD:stä on tulossa EU:ssa lähiaikoina uuselintarvike, mikä edellyttäisi Suomea tarkastelemaan sitä uudelleen. Tällä hetkellä se on määritetty reseptilääkkeeksi.

Lääkeyhtiöt rynnivät hamppumarkkinoille

Jos suomalaiset hamppuviljelijät eivät ole pääsemässä globaalien hamppumarkkinoiden ensimmäiseen aaltoon, kansainväliset lääkeyhtiöt ovat.

Lääkekannabikseen keskittyvän sijoitusyhtiön Botanical Holdingsin proviisori Miguel Fagundes sanoi hiljattain lääketeollisuuden sisäisessä julkaisussa PharmTechissä (siirryt toiseen palveluun), että työ kannabiksen hyödyntämiseksi lääkkeenä on alkamassa.

Fagundes uskoo, että Euroopan ja Yhdysvaltain lääkeviranomaiset hyväksyvät uusia kannabinoidipohjaisia lääkemolekyylejä lähivuosina ja kehottaa lääketeollisuutta ottamaan avainaseman kannabikseen liittyvän stigman purkamisessa.

Ensisijainen kosketuspinta ovat lääkärit.

Miguel Fagundes

– Ensisijainen kosketuspinta ovat lääkärit. Heidän täytyy saada kaikki tieto terapeuttisten kannabispohjaisten tuotteiden hyödystä, Fagundes painottaa.

PharmTechin siteeraaman markkinatutkimuksen mukaan lääkekannabiksen maailmanmarkkinat kasvavat vuosien 2020 ja 2027 välillä noin 75 prosentin vuosivauhtia. Merkittävin markkina-alue on Eurooppa, jossa sijaitsevat suurimmat lääkevalmistajat.

CBD:tä ja THC:tä on testattu sadoissa kliinisissä kokeissa, ja asiantuntijat ennustavat sääntelyn seuraavan markkinoiden kehitystä.

Yle kysyi muutamalta Suomessa toimivalta lääkeyritykseltä, miten niissä nähdään lääkekannabiksen tulevaisuus. Vastauksista paistoi läpi varovaisuus.

– Meillä ei ole suunnitelmia alueella, eikä siten kommentoitavaa, vastasi Orion.

Lääketukku Tamro kertoi jatkavansa lääkekannabistuotteen maahantuontia ”palvellakseen myös jatkossa apteekkeja ja sairaaloita tässä asiassa”.

Pfizerin Suomen osasto kääntyi kansainvälisen mediatiiminsä puoleen. Viestintäpäällikkö Jutta Joutseno välitti päämajassa laaditun vastauksen, jonka mukaan Pfizer ”kartoittaa aluetta ymmärryksensä lisäämiseksi”.

Mediatietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Pfizer on lisännyt ymmärrystään vähintään seitsemän miljoonan euron arvoisella panostuksella.

Lääketeollisuuden asiantuntijoiden mukaan maailma on alkamassa nähdä kannabinoidipohjaisten molekyylien sovellusmahdollisuudet. He arvelevat, että ne korvaavat jo lähivuosina opioidimarkkinoita, jotka etenkin Yhdysvalloissa ovat aiheuttaneet sosioekonomista tuhoa.

”Suurin käyttämätön mahdollisuus”

Siinä missä Suomi tasapainoilee hamppunuoralla, muualla isketään jo kiinni orastaviin markkinoihin.

Euroopan teollisuushamppuyhdistyksen EIHA:n puheenjohtaja Lorenza Romanese kertoo Ylelle, että hamppumarkkina on kasvanut Euroopassa viime vuosina 600 prosenttia.

– Onko mitään toista maanviljelyn alaa, joka kasvaisi yhtä nopeasti, hän kysyy.

Pohjoisen auringon hallituksen puheenjohtajan Hannu Hyvösen mukaan hamppua on helppo viljellä ja Suomessa löytyy alan osaamista. Hän toivoo, että päättäjät perustaisivat kiireesti työryhmän laatimaan kansallisen hamppustrategian.

– Hampputalouden kehittäminen on laiminlyöty 50 vuoden ajan. Hamppu on suurin käyttämätön mahdollisuus, mitä maaseudullamme ja kansantaloudessamme on, Hyvönen sanoo.

Hampusta voisi olla yllättävää apua myös hiilinielujen romahtamiseen, sillä se imee hiilidioksideja ilmasta jopa kolme kertaa tehokkaammin kuin puut.

Tällä hetkellä hamppu on kuitenkin paariakasvin asemassa, ja jos esitys huumausainelain uudistukseksi etenee seuraavalla hallituskaudella, siinä se mitä ilmeisimmin myös pysyy.