Finland

70-vuotias | Pätkätyöläistenkin eläketurvan taso on varmistettava, sanoo pitkän uran SAK:ssa tehnyt Kaija-Liisa Kallinen: ”Kukaan ei saa joutua tuuliajolle”

”Minusta piti tulla jumppamaikka ja pyrin Jyväskylän yliopistoon liikunnan puolelle. Jälkikäteen voin sanoa, että onneksi en päässyt”, Kaija-Liisa Kallinen sanoo ja nauraa.

”’No annetaan likan yrittää, ­josko se keskikoulun kävisi.’ Sellainen asenne vanhemmillani oli”, Kaija-Liisa Kallinen kertoo.

Kallisen kansakoulun opettaja puhui vanhemmille, että tyttären olisi hyvä mennä oppikouluun. Opiskelu ei ollut itsestäänselvyys, tekemistä riitti kotonakin, pirkanmaalaisessa pienviljelijä-kirvesmiehen perheessä.

Kolmen hehtaarin tila oli isän­isän aikoinaan mäkituvan joutomaasta peltotilkuiksi raivaama. Veljensä kanssa Kallinen auttoi vanhempiaan minkä pystyi kasvimaan kitkemisessä ja heinätöissä.

Kotoaan oppimansa ahkeran puurtamisen mallin Kallinen siirsi opiskeluun. Koulu ei jäänyt yrittämiseen, vaan Kallinen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1979.

Pian sen jälkeen hän aloitti Suomen Ammattiliittojen Keskusliitossa SAK:ssa. Siellä Kallinen toimi sosiaali- ja eläkeasioiden asiantuntijana 35 vuotta, kunnes jäi eläkkeelle 2015.

Päätymistään sosiaalipolitiikan pariin ja lopulta SAK:hon Kallinen pitää monien sattumien summana, ja hyvänä sellaisena. Aivan ensiksi hänestä piti tulla liikunnanopettaja.

Maaseudulla opettajat nauttivat arvostusta, ja työ oli varma, joten Kallisen vanhemmat toivoivat tyttärestään kansankynttilää. Samaan aikaan Haapamäen yhteislyseossa Kalliseen oli tehnyt vaikutuksen innostava tyttöjen liikunnanopettaja.

”Yhdistin näistä kahdesta ­ideasta oman. Minusta tulisi jumppamaikka. Niinpä pyrin Jyväskylän yliopistoon liikunnan puolelle. Jälkikäteen voin sanoa, että onneksi en päässyt”, Kallinen sanoo ja nauraa.

Omin juttu löytyikin Tampereen yliopistosta, jonne Kallinen pääsi opiskelemaan valtio-oppia. Lisäksi hän luki muun muassa sosiologiaa ja kansantaloustiedettä ja suoritti ylimääräisiä arvosanoja.

Oikeastaan kaikki kiinnosti, mutta ennen muuta sosiaalipolitiikkaan, työhön ja ihmisten asemaan liittyvät asiat. Ei siis ihme, että Kallinen valitsi jo oppikoulussa kirjaesitelmänsä aiheeksi John Steinbeckin Vihan hedelmät (1939).

Ei opiskelu pelkkää yhteiskunnallisten kysymysten pohtimista ollut. Aikaa riitti ainejärjestön rientoihin – ja levyjen pyörittämiseen tiskijukkana.

”Tampereen yliopiston yli­oppilaskunnan talolla järjestettiin eläkeläisten päivätansseja. Olin siellä yhden kesän tiskijukkana. Siellä opin valssit, humpat ja jenkat, kun herrasmiehet hakivat myös minua tanssimaan. Se oli hienoa.”

Kallinen tiesi hyvin, millaisella musiikilla papat ja mummot sai liikkeelle. Nostalgia oli kova sana myös silloin. ”Soitin 40- ja 50-lukujen iskelmiä, joissa Teijo Joutsela ja kumppanit lauloivat. Nuo sota-ajan jälkeiset kappaleet muistuttivat heitä nuoruudesta.”

Ennen valmistumistaan Kallinen toimi pari vuotta peruskoulun opettajan viransijaisena ja teki opetuskeikkoja aikuisten oppilaitoksissa. Niin vanhempienkin toive toteutui edes hieman.

Pian valmistumisensa jälkeen Kallinen sai viestejä ystäviltä, että SAK hakee sosiaalipolitiikan toimitsijaa. Kallinen päätti kokeilla, ja tuli valituksi.

”Olin varma, ettei ne minua ota. Se oli oikea onnenpotku.”

35 vuoden aikana Kallinen ehti olla esimerkiksi sosiaaliasioiden sihteeri sekä apulaisjohtaja. Viimeiset viisi vuotta hän oli eläke- ja työura-asioiden päällikkö.

”Ne olivat tuollaisia keksittyjä nimihirviöitä. Itseni esittelin sosiaali- ja eläkeasioiden asiantuntijana.”

Kallisen uralle on mahtunut suuria uudistuksia ansiosidonnaisten päivärahojen verollepanosta aina 2000-luvun eläkereformeihin. Ja tietysti edelleen jatkuvaa keskustelua eläkeiästä.

Kallinen keskittyi työssään erityisesti siihen, miten eläkkeet rahoitetaan.

”80-luvun lopulta lähtien ei voitu vain luoda uusia ja parempia sosiaaliturvan muotoja. Piti alkaa miettiä, mihin rahat riittävät ja kuinka systeemit rahoitetaan. Säästäminen tuli vahvasti mukaan.”

Kovia aikoja olivat Kallisen mukaan 1990-luvun lamavuodet, kun etuuksia heikennettiin ja hallituksen esityksiä säästötoimiksi valmisteltiin pikavauhtia eduskunnalle.

”Tunnustan olevani stressaajatyyppi. Silloin mietin, miten näistä kaikista asioista selvitään.”

Kallinen sanoo, että erityisesti nuorten uskoa tulevaisuuteen täytyy parantaa.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus eläketurvaan on parantunut. Mutta silti.

2000-luvulla yleistyneet vuokratyö- ja toimeksiantosopimukset sekä muut työnteon muodot voivat Kallisen mukaan kostautua: pirstaleinen työura kerryttää eläkettä heikommin kuin vakituinen kokopäivätyö.

”Pitäisi löytää ratkaisu varmistamaan myös näitä töitä tekevien eläketurvan taso. Mikään ihmisryhmä ei saa ajatella, että he ovat tulevaisuuden ja eläkkeen suhteen tuuliajolla.”

Kaija-Liisa Kallinen

Syntyi 1950 Pohjaslahdella.

Ylioppilas Haapamäen yhteislyseosta 1969. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta 1979.

Työskenteli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ssa 1980–2015 mm. tutkimussihteerinä, sosiaalipolitiikan asiantuntijana, apulaisjohtajana ja eläke- ja työura-asioiden päällikkönä. Keskittyi erityisesti eläke­politiikkaan ja eläkkeiden rahoittamiseen.

Harrastaa lukemista, luonnossa liikkumista, marjastusta ja sienestystä.

Asuu Helsingissä. Naimisissa. Kaksi tytärtä ja kolme tyttärentytärtä.

Täyttää 70 vuotta keskiviikkona 15. heinäkuuta. Viettää merkkipäiväänsä matkoilla Suomessa.

Football news:

Chelsea will compete with Everton for Regilon. Real Madrid is ready to sell him
Espanyol asked La Liga to cancel the flight. The Catalans have been in the relegation zone since the fifth round
Inter have not yet decided on Conte's future. Everything will be decided after the Europa League
Haji resigned as Viitorul's coach
Karim Benzema: Ronaldo's Game made me love football
Sanchez will break his contract with Manchester United and leave for Inter for free. It will receive 7 million euros a year
Lautaro Martinez: we will Continue to do everything possible for Inter