Ebrahim Raisi on Iranin uusi presidentti. ABEDIN TAHERKENAREH

Iranin uusi presidentti on äärikonservatiivinen Ebrahim Raisi. Hän keräsi lähes 62 prosenttia äänistä, kertoi maan sisäministeri Aboldreza Rahmani Fazli lauantaina.

Raisi lähti kisaan suurena ennakkosuosikkina, sillä kaikki varteenotettavat kilpailijat oli suljettu pois vaaleista.

Israelissa uudesta presidentistä ei olla innoissaan. Maan ulkoministeriön edustajan Lior Haiatin hyvin kriittisen Twitter-kirjoituksen mukaan Raisi on Iranin ekstremistisin presidentti tähän mennessä. Haiatin mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi olla erittäin huolissaan valinnasta.

Iranin ja Israelin välit ovat kireät, ja viime aikoina vihamielisyys on ollut lisääntymään päin. Jännitteitä lisää Iranin ydinohjelma.

Iran syyttää Israelia viime vuonna tapahtuneesta johtavan ydinvoimatutkijan murhasta sekä viime huhtikuisesta hyökkäyksestä uraanirikastamoon.

Israel ei usko, että Iranin ydinohjelma on pelkästään rauhanomainen. Israelissa ollaan vakuuttuneita siitä, että ohjelma tähtää ydinaseen rakentamiseen.

Wienissä neuvotellaan parhaillaan Iranin ydinohjelmaa koskevan kansainvälisen sopimuksen pelastamisesta. Vuonna 2015 Iran sopi maailman johtavien ydinasevaltojen kanssa, ettei se hanki ydinasetta. Yhdysvallat irrottautui sopimuksesta Donald Trumpin presidenttikaudella ja määräsi Iranille uusia pakotteita.

Erilaiset reaktiot

Iranin presidentinvaalien äänestysprosentti jäi ennätyksellisen alhaiseksi alle 50 prosenttiin. BBC:n mukaan syynä oli laaja usko vaalien peukalointiin Raisin eduksi.

Yhdysvallat kommentoi vaaleja ilmaisemalla pettymyksensä siihen, että ”iranilaisilta vietiin oikeus valita johtajansa vapaalla ja reilulla prosessilla”.

Venäjän pääministeri Vladimir Putin sen sijaan onnitteli Raisia nopeasti ja ylisti maiden hyviä suhteita. Vastaavia onnitteluja tuli Syyrian, Irakin, Turkin ja Arabiemiraattien johtajilta.

Gazaa hallitseva Hamas toivotti Iranille ”edistystä ja menestystä”.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Raisia pitäisi kuitenkin tutkia hirmutekojen vuoksi. Raisi oli osallisena poliittisten vankien joukkoteloituksessa vuonna 1988.

– Iranin sortavan oikeuslaitoksen johtajana Raisi valvoi joitakin Iranin lähihistorian kauheimpia rikoksia, jotka ansaitsevat tutkinnan ja vastuuvelvollisuuden eivätkä valintaa korkeaan virkaan, sanoi Michael Page Human Rights Watchista.