Ylen Vaalistartti
Vaalistartti 20.3. kello 17.07–20.30 Areenassa
TV1:ssä kello 17.07–18.00 ja 18.25–20.30
Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa päättämään Suomen asioista.
Ylen Vaalistartti kertoo, mitkä aiheet Suomessa tulevina vuosina puhuttavat ja tarjoaa tietoa äänestyspäätöksen tueksi. Vaalistartti kokoaa yhteen koko Suomen vaaliasetelmat ja teemat.
Vaalistartti-lähetyksen toimittavat Ylen Katri Tapola ja Riika Raitio.
Lähetyksessä nähdään asiantuntijoita, arkisiin tilanteisiin tutustuvia poliitikkoja sekä paljon ihmisiä eri puolilta Suomea. Lähetyksen aikana käynnissä on Ylen chat, jossa poliitikot ja tavalliset kansalaiset voivat keskustella keskenään.
Katujen turvallisuus puhuttaa chatissa eniten
Ylen chatissa on paikalla sekä ehdokkaita että äänestäjiä.
Ylen toimittaja Anna Sirén sanoo, että eniten puhuttaa chatissa nyt katujen turvallisuus ja väkivalta.
Chat on auki myös tv-uutisten ajan
Hyvin sanottu jatkuu Yle Areenassa. Vaalistartti jatkuu myös TV1:ssä uutisten jälkeen kello 18.25.
Ylen chat on koko ajan käynnissä.
Pitäisikö Suomeen sijoittaa pysyvä Nato-tukikohta?
Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Matti Pesun mukaan pysyvän Nato-tukikohdan saaminen Suomeen ei ole edes mitenkään varmaa. Suomi voi kuitenkin tavoitella tällaista tukikohtaa esimerkiksi jonkin varuskunnan yhteyteen.
Pesun mukaan oikealla laidalla ollaan aktiivisemman Nato-kannan kannalla, vasemmistopuolueissa halutaan pitää hajurakoa, eikä välttämättä niin lämmetä tukikohdalle.
Yliopistotutkija Jenni Karimäen mukaan tukikohdasta käydään varmasti kiivaita debatteja eduskunnassa.
– Tällainen keskustelu on hyvin uutta sekä eduskunnassa että meille kansalaisille. Olemme kaikki uuden edessä.
Tule mukaan keskustelemaan chattiin!
Vaalistartti-lähetyksen aikana käynnissä on Ylen chat, jossa ehdokkaat ja äänestäjät pääsevät keskustelemaan.
Chattiin osallistuminen vaatii Yle Tunnuksen. Voit ottaa sen käyttöön joko Yle Tunnuksen sivulla tai Ylen palveluissa, joiden yläpalkista tai vasemman laidan valikosta Tunnus-kirjautuminen löytyy. Valitse ”Kirjaudu” ja siitä avautuvassa näkymässä kohta ”Luo Yle Tunnus”. Rekisteröitymisen yhteydessä sinulta pyydetään sähköpostiosoite, joka toimii myös käyttäjätunnuksenasi, salasana sekä syntymävuosi. Tunnuksen käytön voit aloittaa heti, kun olet vahvistanut sähköpostiosoitteesi.
Tarkemmat ohjeet löydät vielä tästä linkistä Ylen verkkosivuilta.
Kiväärejä myydään nyt lisää
Sotateollisuus takoo maailmalla tulosta Ukrainan sodan vuoksi. Tilanne heijastuu myös Suomen puolustustarviketeollisuuteen.
Riihimäkeläinen Sako valmistaa aseita pääasiassa metsästyskäyttöön, mutta puolustustarvikkeiden, kuten patruunoiden ja kiväärien osuus on kasvussa. Tällä hetkellä Sako työllistää Riihimäellä yli 400 henkilöä. Yritys laajentaa ja työllistää lisää.
Sako Oy:n toimitusjohtaja Raimo Karjalainen sanoo, että puolustusteollisuuden osuus kasvaa.
Miten Ukrainan pakolaiset sopeutuvat Suomeen?
Suomeen on tullut vuoden aikana vajaat 60 000 pakolaista Ukrainasta.
Mariupolista seitsemän lapsensa kanssa viime keväänä paennut Irina Kobyzhakova on kotiutunut Keski-Uudellemaalle hyvin.
Venäjän hyökkäyssota saa hänet liikuttamaan.
– Olen pahoillani, mutta tästä on vaikea puhua.
Hän oli sodan alkaessa Ukrainassa, mutta maaliskuussa jo Suomessa. Huhtikuussa lapset pääsivät Suomessa kouluun. Lapset ovat äidin mukaan sopeutuneet, koska ovat päässeet musiikki- ja urheiluharrastuksiin.
Itärajalle rakennetaan aita, Ari Joronen luovutti maata sitä varten
Imatran Pelkolaan rakennetaan pilottiaita Suomen ja Venäjän rajalle. Testiaidan rakentaminen on alkanut.
Ari Joronen luovutti maata Rajavartiolaitokselle, että siihen voidaan tehdä aita. Hän pitää hanketta hyvänä.
Jorosen maille kuuluu säännöllisesti myös kiväärinlaukauksia Venäjän puolelta. Hän sanoo, että se on aivan normaalia, sillä Venäjän puolella vieressä sijaitsee ampumarata.
– On epänormaalia, jos mitään ei kuulu.
"Tämäkin skenaario pitää ottaa huomioon"
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu ei usko, että Turkin umpisolmun aukeaminen hyödyttää oppositiota tai hallitusta.
Eniten huomiota sai tasavallan presidentin Sauli Niinistön vierailu Turkissa.
– Tokko se hallituksen suosiota heikentääkään, Pesu sanoo.
Jos presidentti Donald Trump palaa Yhdysvalloissa virkaan ja haastaa Natoa, tällä olisi Matti Pesun mukaan vaikutukset Suomen Nato-ratkaisun uskottavuuteen.
– Tämäkin skenaario pitää ottaa huomioon.
Venäjän hyökkäyssodan lisäksi myös Kiinan asenne Venäjään vaikuttaa Suomen turvallisuustilanteeseen.
Ahvenanmaalla halutaan eroon Venäjän konsulaatista, reserviläinen: "Roistovaltio on täällä valvomassa"
Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue eli aseita tai sotilaita siellä ei ole. Moskovan rauhansopimuksen määräyksestä Venäjän konsulaatti Maarianhaminassa valvoo saarimaakunnan aseettomuutta. Ukrainaan hyökkäyksen myötä ahvenanmaalaiset ovat alkaneet näkyvästi protestoida Venäjän toimia ja roolia Ahvenanmaalla.
Ahvenanmaan reserviläisyhdistyksen puheenjohtaja Jonas Back sanoo, että konsulaatti pitäisi irtisanoa.
– On mielenkiintoista, että roistovaltio on täällä valvomassa, mitä me teemme. Ulkoministeriön pitäisi miettiä, miten tämän voisi lakkauttaa.
Ahvenanmaalla kuten muualla Suomessa maanpuolustustahto on noussut, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu sanoo.
