EU:ta vastustavien puolueiden nousu valtaan voisi vaikeuttaa Ukrainan tukemista. Sopua on ollut vaikea löytää jo nyt, kirjoittaa EU:ta seuraava taloustoimittaja Anna Karismo.
Slovakiassa ja Itävallassa pidetään vuoden sisällä vaalit, joiden seurauksena sekä Venäjän-pakotteiden toteuttaminen että Ukrainan tukeminen voivat hankaloitua.
Mielipidemittauksia johtavat kummassakin maassa Venäjään myönteisesti suhtautuvat poliitikot.
Itävallassa gallupien kärjessä on jo marraskuusta asti ollut äärioikeistolainen Vapauspuolue, jonka puheenjohtaja Herbert Kickl haluaa höllentää Venäjän-vastaisia pakotteita.
Vapauspuolueen edustajat ovat jääneet kiinni Venäjä-yhteyksistään useissa skandaaleissa vuosien varrella.
Itävallan naapurissa Slovakiassa pidetään vaalit jo tänä syksynä. Siellä mielipidemittauksia johtaa Venäjä-mielinen Robert Fico ja tämän vasemmistolainen SMER-puolue.
Siirtolaisuutta ja islaminuskoisia vastustava Fico on sanonut lopettavansa sotilaallisen tuen Ukrainalle. Hän on myös syyttänyt ukrainalaisia fasismista ja EU:ta läntisen propagandan ajamisesta.
Näiden puolueiden valtaannousu voisi avata Putinille tehokkaan kanavan heikentää länsimaiden Venäjä-pakotteita sekä estää Ukrainan auttamista.
Brysselin neuvottelupöydissä on ollut tähänkin saakka ongelmia Itävallan ja Slovakian naapurimaan Unkarin kanssa, jonka pääministeri Viktor Orbán on lyönyt kapuloita EU:n rattaisiin Putinin eduksi.
Energiakriisi ja inflaatio lisäävät tyytymättömyyttä
Nykymenoa vastustavien oikeistopopulistien suosio kasvaa useissa Euroopan maissa. Puolueiden suhtautuminen Venäjään vaihtelee kuitenkin jyrkästi.
Esimerkiksi perussuomalaiset on tehnyt pesäeroa Putinia tukeneisiin veljespuolueisiinsa Euroopassa.
Venäjän hyökkäyssodan seuraukset ovat lisänneet laitapuolueiden kannatusta. Energianhinta ampaisi pilviin hyökkäyksen jälkeen ja eläminen kallistui monella mittarilla.
Itävallassa Vapauspuolue saa nyt protestiääniä paitsi sodan vuoksi lisääntyneen maahanmuuton myös nopeana laukkaavan inflaation vuoksi.
Suurimmassa EU-maassa Saksassa äärioikeistolainen ”Vaihtoehto Saksalle” eli AfD-puolue nousi vihreiden ohi maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi keväällä mielipidekyselyissä.
Suurin syy AfD:n kannatuksen kasvuun on maahanmuutto sekä energia- ja ilmastopolitiikka. Äänestäjiä suututtavat hallituksen energiansäästötoimet ja tulevat energiaremontit.
Saksan vihreästä talousministeristä Robert Habeckista on tullut uudistusten vuoksi äärioikeiston suuri vihankohde.
Kansalliskonservatismi lisääntyy vastavoimana maahanmuutolle, energiakriisille, ilmastonmuutoksen hillinnälle sekä globalisaatiolle, todettiin nationalistien kokouksessa Lontoossa vastikään.
Vasemmistolaisena pidetty suvaitsevaisuuden ja ”woke-kulttuurin” lisääntyminen ärsyttävät vanhoillisia ihmisiä. Koronapandemian rajoitustoimet taas sysäsivät liikkeelle salaliittoteorioita, joiden kannattajat äänestävät usein ääriliikkeitä.
Peruutusta ilmastotoimista?
Maahanmuuton vastustamisen lisäksi ääriliikkeitä yhdistää se, että ne vastustavat Euroopan unionia. EU edustaa niille kansainvälisyyttä, ilmastotoimia ja siirtolaisuutta.
Nykyisen komission päätavoite on ollut juuri ilmastonmuutoksen hillitseminen. Se on kehittänyt erilaisia ylikansallisia ohjelmia ja suuntaviivoja, jotta Euroopan talous saadaan sovitetuksi fossiilittomaan aikaan.
Eurooppalainen yhteistyö saattaakin hankaloitua tulevina vuosina, jos kansan protesti kasvaa. Eurovaalit pidetään vuoden kuluttua kesäkuun alussa.
Aiempaa useampi kansalainen kertoi tuoreessa Eurobarometrissä aikovansa äänestää tällä kertaa EU-vaaleissa.
Populistien nousun kanssa samaan aikaan vihreät ovat kärsineet kannatuksenlaskusta monissa maissa. Suomen tavoin esimerkiksi Saksassa vihreän puolueen kannatus laskee kuin lehmänhäntä.
Vihreät on puolueista kaikkein näkyvin ilmastotoimien kannattaja. Vihreiden itsensä mielestä laitaoikeiston nousu onkin tätä nykyä ilmastopolitiikan suurin riski.
Katso myös Ulkolinjan dokumentti ”Äärioikeisto nousee Saksassa” vuodelta 2021.
Jatkuuko oikeistopopulistien voittokulku Euroopassa? Katso vuoden 2017 Ulkolinjasta yhä ajankohtaista taustaa Unkarin ja Itävallan tilanteesta.
