Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Analyysi: Erdoganin varjo häilyy Kultarannan yllä – Naton pääsihteeri ylisti Turkkia ja vakuutti ymmärtävänsä huolia, jotka Suomessa kummastuttavat

Turkkiin halutaan lähettää viestiä, että sen terrorismihuolet otetaan vakavasti, mutta hämäräksi jää, miten huolet liittyvät Suomen Nato-jäsenyyteen, kirjoittaa politiikan toimittaja Matti Koivisto.

Alus kuvattiin Kultarannan edustalla kesäkuun alussa. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

Kultaranta-keskusteluiden päävieras, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, ei säästellyt kehuja kuvaillessaan Naton tärkeää jäsenmaata Turkkia.

Turkki sijaitsee strategisesti tärkeässä paikassa Mustanmeren rannalla ja käy taistelua terroristijärjestö Isisiä vastaan.

Turkki on myös kärsinyt terrorismista enemmän kuin yksikään toinen Nato-maa, ja siksi sen turvallisuushuolet otetaan Natossa vakavasti, Stoltenberg vakuutti useaan kertaan.

Suomessa on kuitenkin jäänyt hämäräksi, millä tavalla Turkin terrorismihuolet liittyvät Suomen Nato-jäsenyyteen.

Koronatauon jälkeen järjestettävissä Kultaranta-keskusteluissa on tarkoitus pohtia Suomen jäsenyyttä Natossa, mutta teoria ei etene käytäntöön ennen kuin Turkin vastustuksen aiheuttama jumi on saatu purettua.

Stoltenbergin tapaan myös Niinistö vakuutteli ymmärtävänsä Turkin huolia, mutta mainitsi samalla ihmettelevänsä, miksi Suomi on nostettu tässä kysymyksessä esiin. Niinistö viittasi tiedotustilaisuudessa myös Suomen kiristyneeseen terrorismilainsäädäntöön ja uudistettuihin tiedustelulakeihin.

Lisää ihmetystä herättää se, että Turkki heräsi Suomen terrorismiongelmaan vasta viime metreillä ennen Nato-hakemuksen lähettämistä. Niinistön mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan suhtautui aiemmin keväällä Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen suopeasti.

Samanlaista viestiä kertoi keväällä myös pääsihteeri Stoltenberg, joka Ylen haastattelussa toukokuun alussa vakuutti Naton jäsenmaiden lämmintä vastaanottoa Suomelle, mikäli Suomi päättäisi hakea Naton jäseneksi.

Stoltenbergin ja Niinistön mukaan Ankaran suuntaan käydään keskusteluita jumin purkamiseksi, mutta neuvotteluiden edistymisestä ei tänään saatu uusia tietoja. Ylen haastattelussa Stoltenberg kuvaili edistykseksi sitä, että asia ylipäätään on prosessissa.

Turkin perimmäisenä ongelmana tuskin on Suomen terrorismilainsäädännön heikko tuntemus, joka ratkeaisi virkamiesten tutkiessa lakipykäliä keskenään.

Turkista on jumiutuneen tilanteen aikana kuultu julkisuudessa toinen toistaan erikoisempia vaatimuksia, joista viimeisin koski puuttumista Suomen ja Ruotsin ”valtiontelevisioiden” toimintaan, jotta terroristijohtajien haastattelut saataisiin loppumaan.

Stoltenberg ja Niinistö välttävät nyt tilanteen kärjistämistä. Arvaamattomaksi ja hankalaksi Nato-kumppaniksi tiedetty Turkki sai sunnuntaina osakseen silkkaa suitsutusta ja ymmärrystä.

Suopea ja ymmärtäväinen puheenparsi Turkkia kohtaan näkyi myös siinä, kuinka sekä pääsihteeri Stoltenberg että Niinistö käyttivät maasta termin ”Turkey” sijaan keskusteluiden aikana usein nimeä ”Türkiye”, joksi Turkki haluaa itseään jatkossa kutsuttavan.

Muutoksen syynä on se, että englannin sana ”turkey” tarkoittaa myös kalkkunaa.

Martti J. Kari Kultarannassa: Ukrainan "rauhan hinta" nähdään ehkä syksyllä