Balticconnector-kaasuputken vaurioittamisesta epäillyn aluksen tapahtumista voi olla hankala saada tietoja. Alus oli vaurion syntymisen aikaan teknisesti matkalla Venäjältä Venäjälle.
STT, Eetu Halonen
Ankkurin putoaminen aluksesta huomaamatta on epätodennäköistä. Merenkulun asiantuntija kertoo STT:lle, että jos aluksen ankkuri rikkoutuu matkan aikana, asiasta tulisi ilmoittaa ainakin siihen satamaan, johon alus on matkalla. Asiantuntija esiintyy työtehtäviensä vuoksi haastattelussa nimettömänä.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista puolestaan kerrotaan, että ankkuriviasta pitäisi ilmoittaa myös laivanisännälle tai varustamoon, lippuvaltioviranomaiselle, luokituslaitokselle, tarvittaessa luotsille sekä vakuutusyhtiölle, jos hakee korvauksia.
Ensisijaisesti alusten toimintaa valvovat lippuvaltioviranomaiset.
– Heillä on myös oikeus saada tieto siitä, ketkä ovat työskennelleet heidän rekistereihinsä kirjatuilla aluksilla. Myös satamavaltiolla on oikeus tehdä tarkastuksia aluksille, jotka käyvät heidän satamissaan, Traficomin viestinnästä kerrotaan STT:lle sähköpostitse.
Kiinalaisen rahtialuksen Newnew Polar Bearin tapauksessa tällaisesta ilmoituksesta voi olla hankala saada tietoja julkisuuteen. Keskusrikospoliisi (KRP) epäilee Hongkongin lipun alla purjehtivan aluksen ankkurin aiheuttaneen Suomen ja Viron välisen kaasuputken vaurion lokakuun 8. päivänä.
Rahtialus oli tuolloin matkalla Shanghaista Pietariin, mutta se pysähtyi Venäjän Kaliningradissa ennen kuin jatkoi matkaansa.
Balticconnector-kaasuputken vaurioituessa alus oli siis teknisesti matkalla Venäjältä Venäjälle. Näin ollen tieto poikkeavista tapahtumista matkan aikana, kuten ankkurin rikkoutumisesta, on voinut välittyä mahdollisesti vain venäläisiin satamiin.
Traficomin mukaan ankkurivikoja sattuu merenkulussa säännöllisesti. Sen sijaan on melko harvinaista, että ankkuri putoaa mereen.
Myös STT:lle puhunut asiantuntija pitää ylipäätään epätodennäköisenä, että rahtialuksen ankkuri pääsisi tippumaan itsestään kesken matkan.
– Laivan ankkurihan on rakennettu tuollaisessa vehkeessä niin, että jonkun täytyy mennä keulaan ja avata käsin ankkurin jarru sekä useampi lukitus, jotta ankkuri tippuisi mereen, hän kertoo STT:lle.
Jos ankkuri taas olisi jostain syystä päässyt putoamaan mereen itsestään, sen pitäisi irrota laivasta kokonaan ketjuineen päivineen.
– Ankkuri on suunniteltu niin, että ketjun se pää, joka on laivassa kiinni, pettää.
Balticconnector-kaasuputken todennäköisesti rikkonut ankkuri on sen sijaan katkennut juuri toisesta päästä eli ankkurin juuresta.
Ankkuri löytyi merenpohjasta joidenkin metrien päästä kaasuputken vauriopaikasta. Paikalle johtaa merenpohjassa näkyvä 1,5–4 metriä leveä raahausjälki.
Vauriopaikan jälkeen merenpohjassa näkyy sen sijaan kapeampi raahausjälki, joka sopii KRP:n mukaan mitoiltaan siihen osaan, jolla ankkuri kiinnittyy ketjuunsa.
Ankkuri olisi siis osunut kaasuputkeen ja irronnut, minkä jälkeen ketju olisi jatkanut matkaansa pysyen edelleen laivassa kiinni.
STT:n haastatteleman asiantuntijan arvion mukaan tällainen tilanne vaatisi vahingon sijaan ennemmin sen, että joku laskee ankkurin tarkoituksella sopivaan syvyyteen merenpohjaan.
Hän pitää epätodennäköisenä myös sitä, että aluksen miehistö ei huomaisi, jos ankkuri pääsisi syystä tai toisesta putoamaan itsestään mereen kesken matkan.
– Tällainen tilanne huomattaisiin viimeistään silloin, kun ankkuri haukkaa pohjaa ensimmäisen kerran. Voi sanoa, että siinä kyllä kahvi läikkyy komentosillalla.
