Annemari Kiekara edusti Suomea arvokisoissa elokuussa 1999. Elokuussa 2022 hän palaa näihin ympyröihin, elettyään siinä välillä yli puolet elämästään.
Annemari Kiekara (numero 15) edusti Suomea edelliskerran ulkoratojen arvokisoissa 24. elokuuta 1999. Elokuun 15. päivänä, lähes 23 vuotta myöhemmin, hän on taas tulessa arvokisatasolla. Kuva: Lassi Rinne
Pekka Holopainen
Annemari Kiekarasta, 45, ei tule 15. elokuuta Münchenin EM-maratonilla Suomen kaikkien aikojen iäkkäintä yleisurheilun arvokisaedustajaa, vaikka näin äkkiseltään luulisi.
Vanhimman naisedustajan tittelin hän kuitenkin vie Laura Manniselta, joka edusti Suomea 43-vuotiaana Amsterdamin EM-puolimaratonilla Amsterdamissa 2016.
Väinö Muinonen oli peräti 47-vuotias ottaessaan EM-hopeaa maratonilla Oslossa 1946.
Mutta sen sijaan Kiekaralla on lyödä tiskiin tilastodataa, joka on suomalaisessa yleisurheiluhistoriassa lyömätöntä. Perinteisissä arvokisoissa – rata-, katu- ja kenttälajit samaan aikaan samassa paikassa – hän edusti Suomea viimeksi 24. elokuuta 1999 Sevillan helteisissä MM-mittelöissä.
Lue lisää: Tämä suomalaisnainen oli Alisa Vainiotakin kovempi lahjakkuus – ansioluettelo salpaa hengen
Kun hän asettuu ensi maanantaina Münchenissä maratonin lähtöviivalle, tuosta on kulunut runsasta viikkoa vaille 23 vuotta. Se on uskomatonta kyllä yli puolet Kiekaran 2. tammikuuta 1977 Varsinais-Suomessa alkaneesta maallisesta vaelluksesta.
Aviomies-valmentajansa Mika Kiekaran (aiemmin Myöhänen) kanssa kanssa Annemari Kiekara on jo vuosia toiminut myös juoksuvalmennusyrittäjänä. Kuva: Kalle Parkkinen
– Elämä on ollut sen verran hektistä, ettei ole ehtinyt tuollaisia miettiä. Mutta nyt kun sanot, Kiekara naurahti Ilta-Sanomien haastattelussa tiistaina.
Lue lisää: Suomen kaikkien aikojen naiskestävyysjuoksija palaamassa kilparadoille 10 vuoden tauon jälkeen – ”Olen todella hyvässä kunnossa”
Tl. Koskella asuva 1990-luvun teinisensaatio on 18-, 15- ja 12-vuotiaiden lasten äiti ja kolmen hevosen omistaja. Taskussa on tuore ammattivalmentajan tutkinto, ja miehensä, ex-maileri Mika Kiekaran kanssa EM-edustaja on jo vuosia pyörittänyt erilaisia juoksuvalmennusklinikoita.
– Uusin juttu on postinjakajan työ. Jaan kolmesti viikossa postia polkupyörällä.
Vuonna 1993 vain 16-vuotiaana MM- ja arvokisoissa debytoinut Annemari Sandell edellisessä arvokisajuoksussaan Sevillan MM-kisojen 5000 metrin alkuerissä elokuussa 1999. Kuva: ARI-VEIKKO PELTONEN
Kiekaralla oli kaksi vuotta sitten projekti juosta puolimaraton Pariisin EM-kisoissa, ja tavoite olisikin toteutunut, mutta pandemia perui koko kisat.
– Jos Pariisi oli jopa tavoite, niin tämä München oli enemmän bonus, Kiekara kertoo.
Hän kävi 7. viime syyskuuta laskujensa mukaan ainakin kahdeksannen kerran leikkauttamassa takareisiään Turussa. Matkan varrella luottokirurgikin on vaihtunut eläköityneestä Sakari Oravasta tämän perintöprinssiin Lasse Lempaiseen.
– Lihaksia on ankkuroitu uudestaan kiinni istuinkyhmyyn. Erittäin taitava on ollut kumpikin kirurgi.
Lue lisää: Annemari Kiekaran kultaketjussa on peräti 27 lenkkiä – voitti puolimaratonin SM-kisan
Marraskuussa 2021 veteraani jo juoksi ja innostui jopa parille harjoitusleirille, kun oma seura Pudasjärven Urheilijat osallistui kustannuksiin. Huhtikuun 10:nnen ja toukokuun 14. päivän välillä Kiekara juoksi peräti kolme maratonia, joista ensimmäisen aika 2.39.46 on Suomen kausitilaston kolmas.
Paikka Müncheniin aukesi ennen kaikkea joukkuekilpailun – kolmen parhaan juoksijan yhteisaika – ansiosta. Kiekara ei aiheesta kynsiä pureskellut.
– Ranking näytti niin monimutkaiselta, etten siihen paljon energiaa tuhlannut. Ajattelin, että joku varmaan sitten kertoo. Mies on meillä se, joka osaa rankingit ja tilastot.
Kiekaran juoksu-uran on monesti naisen omallakin suulla luultu jo päättyneen, mutta elämäntapaurheilija on aina noussut pintaan kuin ongenkoho. Viime vuosikymmenellä Kiekara oli tuttu näky sivulajinsa hiihdon SM-kisoissa perinteisellä tyylillä. Vaajakoskella 2014 tuli 20 kilometrillä peräti 10. sija.
– Hiihto on jäänyt vähemmälle. Suoraan sanoen kisalatujen jyrkimpiin alamäkiin ei ole minkäänlainen ikävä, ja 2019 vedin rullasuksilla sellaiset lipat, että seuraukset olisivat voineet olla aika pahat.
Atlantan olympiakisojen 10 000 metrin loppukilpailussa 1996 syntyi loppuaika 31.40,42, joka on vielä 26 vuotta myöhemmin Suomen ennätys. Kuva: Jukka Gröndahl
Lue lisää: Alisa Vainio sai vatsakrampin ja jäi niukasti MM-tulosrajasta – Annemari Kiekara juoksi uuden SE:n
Kiekaran ura hakee, löytämättä, vertaistaan Suomen kestävyysjuoksun lähihistoriassa. Hän on startannut arvokisoissa radalla, maastossa tai kadulla yhteensä 41 kertaa. Suomen ennätys kuuluu hänelle 5 000:lla ja 10 000 metrillä ja puolimaratonilla, 3 000 metrillä sijoitus on toinen. EM-kisojen 5 000 metrillä 1998 nainen sijoittui viidenneksi.
Mutta omat rakkaimmat muistot liittyvät Suomessa väheksyttyyn, mutta maailmalla erittäin arvostettuun maastojuoksuun, jossa Kiekaran saavutukset nuorena naisena ovat jäätäviä.
Hän saavutti alle 19-vuotiaiden sarjassa 4 kilometrin MM-kultaa 1995, -hopeaa 1996 ja aikuisten sarjassa -pronssia 1999. Nämä mitalit eivät lähde itäafrikkalaisten hallitsemassa juoksumuodossa matkaan ihan tuosta vain.
– Aikuisten pronssi oli tietysti kova juttu, mutta itselle tunnetasolla ja tietysti tulostasolla paras juoksu oli se nuorten MM-kulta.
Itä-Afrikassa useasti harjoitellut juoksija nimittäin tiesi, millaista peliä alueella nuorten arvokisavalinnoissa pelattiin. Ikämanipulaation kanssa ei oltu turhan tarkkoja.
– Tunsin niitä tyttöjä ja tiesin, ettei osan todellakaan olisi pitänyt juosta nuorten sarjassa. Kuulin omin korvin, kun valmentaja painotti tytöille näiden niin sanottua syntymäaikaa, EM-tasoltakin peräti kolme maastomitalia kuitannut Kiekara muistelee huvittuneena, vailla mitään katkeruutta.
Münchenissä matkaan lähtee onnellinen ja urastaan ylpeä nainen, ilman nuoruusvuosien välillä musertaviakin tulospaineita.
– Maraton on aina arvaamaton kilpailu. Hyvä tavoite voisi olla, että sijoittuisi kolmen parhaan suomalaisen sakkiin ja olisi ajallaan mukana joukkueen tuloksessa.
