Keskustan tuore puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko keskittyi linjapuheessaan kahteen pääteemaan: talouteen ja paikkaan.

”Pidän terveenä ilmiönä sitä, miten moni suomalainenkin on huolissaan valtion velanotosta. Näin suurta velanottoa ei pidäkään ottaa vastaan olankohautuksella. Meidän päättäjien pitää pystyä perustelemaan se, miksi velka kasvaa niin paljon. Samaa perusteluvaatimusta pitää edellyttää niiltä poliittisilta liikkeiltä, jotka omien sanojensa mukaan pärjäisivät pienemmällä velanotolla. Mitä silloin jätetään hoitamatta – koronatestitkö vai peruspalveluiden turvaaminen kunnissa?”

”Velkavaihde ei saa jäädä päälle. Velalla voimme ostaa aikaa, mutta emme ratkaista ongelmiamme. Meidän pitää rakentaa koko ajan polkua ulos ja miettiä, miten talous tasapainotetaan, kun korona ei enää sanele politiikan tärkeysjärjestysten listaa.”

Saarikon mukaan talouskasvu syntyy vain työllä ja tuottavuudella. Hän toistaa puheessaan edeltäjänsä Katri Kulmunin ajatuksen siitä, että keskustan painopiste on rakenteellisten uudistusten tekemisessä, jotta leikkauksia ja veronkorotuksia tarvittaisiin mahdollisimman vähän.

”Minimitavoitteena tulee olla, että julkisen talouden velkasuhde saadaan vakautettua kymmenen vuoden aikahaarukassa vajaaseen 80 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Mieluummin kuitenkin pitäisi tavoitella julkisen talouden tasapainoa samassa tai hieman pidemmässä aikataulussa, jolloin saamme velkasuhteen taas laskemaan. Se on tärkeää, että pystymme vastaamaan myös tuleviin talouden kriiseihin.”

”Ja toinen: julkisen talouden pitää vahvistua noin 5 miljardilla eurolla.”

Saarikko linjaa, että tavallisten ihmisten ja yritysten velkaantumisen ehkäisy tulee olemaan tiivis osa keskustan ohjelmatyötä. Tästä osasesta vastaa varapuheenjohtaja Markus Lohi.

”Maksuhäiriömerkinnän näkyminen luottotiedoissa senkin jälkeen, kun velka on maksettu, on inhimillisesti katsoen kohtuutonta. Tämä koskee myös tuhansia nuoria. Meidän pitää on luoda heille toivon näköaloja ja mahdollisuuksia uusiin alkuihin. Kiirehdimme hallituksen toimia positiivisen luottorekisterin luomiseksi ja maksuhäiriömerkintöjen poistumiseksi, kun velka on maksettu”, Saarikko sanoo.

”Keskusta lähtee siitä, että kenenkään ei pidä joutua velkavankeuteen. Yrittäjät, joiden yritystoiminta on ajautunut taloudelliseen umpikujaan, tarvitsevat nopean uuden mahdollisuuden. Tämä vaatii myös muutoksia konkurssi- ja yrityssaneerauslainsäädäntöömme”, hän jatkaa.

Saarikko perää myös Suomeen pitkän tähtäimen investointiohjelmaa edeltäjänsä Kulmunin jalanjäljissä.

Saarikon toinen teema, paikka, liittyy asumiseen. Saarikon mukaan suomalaisten asumishaaveet eivät toteudu.

”Koronan aika on antanut ihmisille mahdollisuuden pysähtyä ja tehdä valintoja, jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia. Olemme ottaneet kansakuntana loikan etätyön arkeen ja sen myötä mökkilaiturien nokkaan, takapihoille ja luontopoluille. Siis maakuntien Suomeen. Etätyön - kuten myös etäopetuksen laajamittainen onnistuminen oli koronakevään myönteisiä oppeja”, hän sanoo.

”Monipaikkainen Suomi on jo täällä, vaikka tilastot ja rakenteet eivät sitä tunnistakaan. Se on ihmisten mielissä ja identiteeteissä, ja yhä useammalle meistä se on arkitodellisuutta. Mökkikaupan ennätyslukemat ja muuttoliikkeen kääntyminen pois kasvukeskuksista ovat tästä selviä merkkejä”, hän jatkaa.

Saarikon mukaan keskusta käynnistää monipaikkaisen Suomen ohjelman valmistelun, jota vetää varapuheenjohtaja Petri Honkonen.

Saarikko ilmoittaa myös, että keskusta aloittaa EU-politiikan ohjelmatyön, jota vetää varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen.

”Keskusta suhtautuu EU:hun avoimin mielin. Emme kuitenkaan ole sinisilmäisiä. On välttämätöntä, että pohjoinen äänemme kuuluu EU:ssa kokoaan suurempana. Määrittelen puolueemme EU-realistiksi”, Saarikko sanoo.