Ulkomaalaistaustaisten äänioikeutettujen määrä on runsaassa kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, mutta eduskuntavaaleissa he jäävät paitsioon.
Pauliina Tolvanen,
Pasi Peiponen
Sunnuntaina Arina Sharapova, 18, äänestää ensimmäisen kerran elämässään valtiollisissa vaaleissa. Kotiin jääminen ei ole hänelle vaihtoehto.
– Taustani takia ajattelen, että asioita pitää muuttaa ja Suomessa on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa, Sharapova sanoo.
Sharapova on syntynyt Venäjällä ja on äänestyspäätöksensä kanssa vähemmistössä. Suurin osa maahanmuuttajista jättää äänestämättä, vaikka heillä olisi siihen oikeus.
Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2019 vieraskielisten äänestysprosentti oli Tilastokeskuksen mukaan 40 prosenttia eli selvästi heikompi kuin kantasuomalaisten. Venäjänkielisistä uurnille löysi alle 37 prosenttia äänioikeutetuista.
Heikon osallistumisen taustalla on useita syitä.
Opitut tavat kulkevat mukana
Arina Sharapova oli 9-vuotias, kun perhe muutti Sortavalasta Joensuuhun.
Sharapova uskoo, että suomalaisella koululla on tekemistä sen kanssa, että hän on kiinnostunut politiikasta ja haluaa vaikuttaa. Sharapovan perheessä politiikka ei ole ollut tabu vaan siitä on puhuttu avoimesti.
– Venäläistaustaisissa perheissä se ei aina ole näin. Venäjällä on totuttu siihen, että perheessä ja yhteiskunnassa laajemminkin on joku auktoriteetti, joka määrää, Sharapova sanoo.
Sharapova uskoo, että suurin syy Suomessa asuvien venäjänkielisten heikkoon äänestysintoon löytyy venäläisestä kulttuurista.
– Jos on kasvanut Venäjällä, ei välttämättä ole oppinut vaikuttamaan. Ajatellaan, että eletään missä eletään, me ei voida vaikuttaa mihinkään.
Vaaleista voi olla vaikea saada tietoa
Välinpitämättömyys on tuttua myös Natalia Kiskolle. Hän muutti Suomeen Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1990-luvulla.
– Venäjällä meillä ei ollut tapana äänestää ja lopputulos on surullinen. Siinä mielessä sota on meidän syytä, että jätimme niin monta kertaa äänestämättä, Kisko toteaa.
Hän kertoo, että vei jonkin aikaa ennen kuin hän oppi Suomessa äänestämään.
– Siinä menee hetki ennen kuin pääsee sisään yhteiskuntaan, Kisko toteaa.
Itä-Suomen yliopiston professori Olga Davydova-Minguet uskoo, että maahanmuuttajien osallistumista voisi edesauttaa, jos tietoa olisi paremmin saatavilla eri kielillä ja selkosuomeksi.
– Ei pelkästään puolueista ja ehdokkaista, vaan myös Suomen vaalijärjestelmästä.
Näissä vaaleissa maahanmuuttajia ei ole huomioitu tarpeeksi
Tutkijatohtori Josefina Sipinen Tampereen yliopistosta vahvistaa, että tiedon puute on maahanmuuttajien kohdalla usein syynä äänestämättä jättämiseen.
– Ei ole tietoa politiikasta, puolueista, eikä ehdokkaista. Osa taas ei tunne luottamusta poliittista järjestelmää kohtaan, Sipinen kertoo.
Sipinen katsoo, että luottamuksen rakentaminen olisi ehdokkaiden tehtävä, mutta ainakin näissä vaaleissa maahanmuuttajat on huomioitu heikosti.
Esimerkiksi vaalien alla käydyssä keskustelussa maahanmuuttajat on nähty pikemminkin politiikan kohteena kuin aktiivisina osallistujina.
– Puhutaan työperäisestä maahanmuutosta ja kuinka maahanmuuttajat voivat paikata hoitajavajetta, Sipinen kuvaa.
Maahanmuuttajien merkitys vaaleissa kasvaa
Maahanmuuttajien äänestäminen ei ole aivan yhdentekevää.
Tilastokeskuksen mukaan eduskuntavaaleissa on 132 000 vieraskielistä äänioikeutettua.
Jos mukaan lasketaan toisen polven maahanmuuttajat eli Suomessa ulkomaalaiseen perheeseen syntyneet äänestäjät, ulkomaalaistaustaisten äänestäjien määrä nousee arviolta 146 000:een. Se on yhtä paljon kuin Jyväskylässä on asukkaita.
Eli vaikka äänestysprosentti pysyisi alhaisena, jaossa on arviolta 60 000 ääntä.
– Minun mielestäni se on suuri määrä. Jos mietimme vaikka viime vaaleja, niin eniten ääniä saaneiden demareiden ja perussuomalaisten välinen ero, oli vain noin 7 000–8 000 ääntä, Josefina Sipinen toteaa.
Maahanmuuttajien merkitys äänestäjinä on kasvanut sitä mukaa, kun Suomi on kansainvälistynyt.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin verrattuna vieraskielisten äänioikeutettujen määrä on yli kaksinkertaistunut.
Harvalla ehdokkaalla on juuret Suomen ulkopuolella
Vaikka maahanmuuttajilta olisi saatavissa merkittävä äänipotti, puolueita se ei näytä kiinnostavan. Näin voi päätellä siitä, että maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita on edelleen hyvin vähän.
Eduskuntavaaleissa on 2 424 ehdokasta. Heistä lähes 97 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea, saamea tai ruotsia. Esimerkiksi venäjänkielisiä ehdokkaita on koko maassa vain 10.
Josefina Sipisen mukaan äänestysaktiivisuuden kannalta sillä on iso merkitys, miltä ehdokaskunta näyttää ja onko joukossa ehdokkaita, joihin äänestäjä voi samaistua.
– Tiedämme, että ihmiset äänestävät samanikäisiä, samaa sukupuolta olevia ja samalta alueelta olevia, Sipinen kertoo.
Toisaalta maahanmuuttajat eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä.
Professori Olga Davydova-Minguet muistuttaa, että esimerkiksi Suomen venäjänkielinen vähemmistö on Ukrainan sodan seurauksena erittäin jakautunut.
– Senkin takia on vaikea nähdä, että ihmisillä olisi edes pyrkimystä yhdistää tai edustaa koko vähemmistöä, Davydova-Minguet sanoo.
Hän kertoo panneensa merkille, että eduskuntavaaleissa venäläistaustaisia ehdokkaita on etenkin venäjämielisissä puolueissa.
Yksi kohtaaminen sai innostumaan politiikasta
Parikymmentä vuotta Suomessa asunut Ekaterina Väänänen tietää, millaista on olla ehdolla vaaleissa. Hän oli keskustan ehdokkaana vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Ovi Joensuun kaupunginvaltuustoon ei avautunut, sen sijaan Väänänen tuli valituksi kasvatus- ja koulutuslautakuntaan.
Hän uskoo, että paras tapa innostaa maahanmuuttajia äänestämään, on huolehtia heidän kotoutumisestaan.
– Jos ihmisellä on töitä tai opiskelupaikka ja arki kunnossa, hän jaksaa kiinnostua myös yhteiskunnasta, Väänänen sanoo.
Hän korostaa myös henkilökohtaisen kohtaamisen merkitystä. Se nimittäin vaikutti siihen, että Väänänen lähti Suomessa aktiivisesti mukaan politiikkaan.
– Teimme Kiteen evankelisesta kansanopistosta opintomatkan eduskuntaan. Annoin silloiselle kansanedustajalle Esa Lahtelalle paperilapulla ystävältäni saamani pyynnön ja Esa toteutti sen. Silloin ymmärsin, että kansanedustajat ovat olemassa meitä varten.
