Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Arkkitehtuuri | Arvotalo muutti muotoaan Helsingin Bulevardilla: Kuvat näyttävät miten koulusta tuli vuokra-asuntoja

Teknillisen korkeakoulun kemian laitokset ovat kokeneet vuosikymmenien aikana monta muutosta. Nyt niistä tulee vuokra-asuntoja.

Pääsisäänkäynti vuonna 1949 valmistuneeseen uuden kemian rakennukseen. Kuva:  Tiiu Hyyryläinen / HS

Helsingin Bulevardilla koettaa historiallinen hetki marraskuun alussa, kun Teknillisen korkeakoulun entiset kemian laitoksen rakennukset saavat uuden elämän.

Laboratoriot, auditoriot ja luokkahuoneet ovat muuttuneet asunnoiksi. Pian liitutaulujen tilalle sovitellaan taidetta ja pulpettien paikalla kahvipöytiä.

Muutos on poikkeuksellinen myös siksi, että Helsingin keskustaan valmistuu harvoin uusia vuokra-asuntoja. HS pääsi tutustumaan tiloihin juuri ennen asukkaiden muuttoa.

Osa teknillisen korkeakoulun sisätiloista on suojeltu. Kuvassa on pääsisäänkäynti. Kuva:  Tiiu Hyyrylainen / HS

Leveä rappukäytävä kertoo rakennuksen olleen aiemmin muussa kuin asuinkäytössä. Vanhan kivilattian päälle on pitänyt levittää muovimatto ääneneristyksen tähden. Kuva:  Tiiu Hyyryläinen / HS

Vanhoja ovia on jätetty paikoilleen, vaikka ne eivät enää johda minnekään. Kuva:  Tiiu Hyyryläinen / HS

Entisöity kellari on yksi kiinteistön kauneimmista paikoista. Kuva:  Tiiu Hyyryläinen / HS

Asuntoja entiseen korkeakouluun tulee vajaat kahdeksankymmentä. Suurin osa niistä on yksiöitä ja kaksioita.

Talokokonaisuuteen on rakennettu myös viisi ylimmän kerroksen huoneistoa, joissa on terassit näkymin Helsingin kattojen yli.

Asunnot ovat herättäneet suurta kiinnostusta. Ennakkoon kiinnostuneita asukkaita ilmoittautui lähes tuhat. Lokakuun lopulla vuokrattavana oli enää viisi huoneistoa.

Arvokiinteistön osti kiinteistösijoitusyhtiö Kojamo syksyllä 2017. Viimeksi rakennukset palvelivat Metropolian ammattikorkeakoulua.

Kemian laboratorio Bulevardilla 1930-luvun puolivälin jälkeen. Kuva:  Aalto-yliopiston arkisto

Kolmio kattoterassilla uuden kemian rakennuksessa. Kuva:  Tiiu Hyyryläinen HS

Sisäpihalle on rakennettu parvekkeet. Ne on suunniteltu niin, että ulkoseinän voi tarvittaessa ennallistaa helposti. Kuva:  Tiiu Hyyryläinen / HS

Kattohuoneiston parvekkeelta on aukea maisema Helsingin kattoihin. Kuva:  Tiiu Hyyrylainen / HS

Huoneistoja on kunnostettu muun muassa vanhoihin luokkahuoneisiin. Arkkitehti Johan Sigfrid Sirén suunnitteli uuden kemian rakennukseen paljon ikkunoita, koska sijainti sisäpihalla oli valaistusolosuhteiden kannalta haastava. Kuva:  Tiiu Hyyryläinen HS

Osaan asunnoista on rakennettu parvi. Kuva:  Tiiu Hyyryläinen HS

Kiinteistö koostuu kahdesta osasta.

Vanhan kemian punatiilinen rakennus korttelin sisäpihalla valmistui vuonna 1899 silloisen Polyteknillisen opiston laboratorioksi. Sen piirsi arkkitehti Onni Tarjanne, jonka tunnetuimpiin töihin kuuluu esimerkiksi Kansallisteatteri.

Tarjanne suunnitteli myös laboratorion laajennuksen vuonna 1921, jolloin rakennus sai yhden lisäkerroksen. Rakennuksessa oli lisäksi opetus- ja työtiloja.

Arkkitehti työskenteli itsekin Polyteknillisen opiston opettajana ja myöhemmin Teknillisen korkeakoulun professorina.

Teknilliseksi korkeakouluksi Polyteknillinen opisto muuttui vuonna 1908. Korkeakoulussa oli viisi yksikköä: arkkitehti-, insinööri-, koneenrakennus-, maanmittaus- ja kemian osastot.

Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944 vanhin laboratoriorakennus tuhoutui, kun se sai muutamia osumia. Palopommit aiheuttivat nopeasti leviävän tulipalon, ja raunioitunut rakennus purettiin.

Uusi kemia kohosi korttelin keskelle sotien jälkeen vuonna 1949. Modernistista tyyliä edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Johan Sigfrid Sirén. Hänen uransa merkittävimpänä työnä pidetään Eduskuntataloa.

Sijainti keskellä korttelia oli haasteellinen valaistuksen kannalta. Sirén ratkaisi ongelman luomalla rakennukseen kapean rungon ja suuret ikkunat.

Sisätiloihin kuului laboratorioiden, luentosalien, kirjaston sekä neuvottelu- ja työtilojen lisäksi tupakkahuone.

Teknillinen korkeakoulu muutti Bulevardilta Espoon Otaniemeen 1960-luvulla, kun uusi kampusalue valmistui. Otaniemen asemakaavan suunnittelukilpailun voitti vuonna 1949 arkkitehtipari Aino ja Alvar Aallon ehdotus.

Heiltä Teknillinen korkeakoulu myös sai nykyisen nimensä Aalto-yliopisto.

Bulevardilta vapautuneet tilat otti käyttöönsä Helsingin teknillinen oppilaitos, josta tuli Metropolian ammattikorkeakoulu vuonna 2008.

Kiinteistöä ovat vuosien varrella hyödyntäneet myös kuvataideakatemian grafiikan osasto, Kansallisbaletti harjoittelusaleinaan ja pukuhuoneinaan ja nykyinen Teknologian tutkimuskeskus VTT työtiloinaan.