Finland

Arvion mukaan Suomen jäänmurtotarve saattaa jopa kasvaa, vaikka talvet ovat leutoja

Suomen merialueilla on nyt vuodenaikaan nähden perin vähän jäätä. Jäänmurtajista vain Otso ja Kontio avustavat tällä erää kauppa-aluksia Perämeren kaarella.

Ilmastonmuutoksen ennustetaan muuttavan Suomen talvia yhä useammin leudoiksi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä johda siihen, että tarve jäänmurtajien avulle vähenisi, sanoo varustamoyhtiö Arctian operatiivinen johtaja Hannu Ylärinne.



Jäänmurtotarve saattaa hänen mukaansa päinvastoin kasvaa.

”Merialueista Perämeri on yleensä talvisin jäätynyt kokonaan. Tämä on ollut hyvin hallittavissa, koska murtajat on rakennettu avaamaan väyliä vaativissa olosuhteissa jääkenttään, joka ei liiku. Nyt sen sijaan jäät liikkuvat Perämerellä, eikä jäänsärkijöitä ole suunniteltu liikkuvaan sohjoon tai avomerioloihin”,Ylärinne vertaa.



Merenkäynti haittaa jäänsärkijöiden työtä.

”Murtajista vain Otsoon on lisätty järjestelmä, joka auttaa toimimista avomerellä. Kontiolle tässä on kyllä haastavat paikat. Perämerellä on nyt hankala, pari mailia leveä sohjovyö. Se vaikeuttaa kauppalaivojen kulkua sekä murtajien työtä, jos alueella on voimakkaita tuulia.”

Ylärinteen mukaan kauppalaivaston alusten muutokset ovat nekin tuomassa muutoksia jäänmurtajien tarpeeseen.



”Tiukkeneva ympäristölainsäädäntö edellyttää, että merikuljetuksissa pitää saada liikkumaan isompia määriä tuotteita vähemmällä määrällä laivoja. Seurauksena kauppalaivojen koot kasvavat ja konetehot polttoaineen säästämiseksi pienenevät. Lopputuloksena on, että kauppalaivat tarvitsevat entistä enemmän avustusta, jos ne ajavat jäissä.”

Merenkulun asiantuntija Helena Orädd Väylävirastosta vahvistaa, että murtajille syntyy lisähaaste, jos kauppalaivojen leveys kasvaa yli 30 metriin.

”Kun avustettavan laivan tarvitsema väylä on suurempi kuin murtajan avaama väylä, jäänmurtajan on vaikeampi avustaa tai ainakin hinata suuria laivoja.”



Arctian Ylärinteen mukaan edessä saattaakin olla tilanteita, joissa yhdelle kauppalaivalle on avattava reittiä kahdella jäänmurtajalla.

Suomi ei sijaitse kovin otollisessa paikassa merijäiden liikkumisen kannalta.



”Kun olemme tässä Suomi-nimisessä saaressa ja vallitsevat tuulet tulevat lounaasta, tuuli pakkaa sohjovöitä ja jääkenttiä juuri Suomen rannikolle. Ruotsalaiset selviävät Itämeren jäiden kanssa selvästi helpommalla”, Ylärinne kertoo. Hän ei lähde kiistämään ajatusta, että länsinaapurit ovat tässäkin asiassa onnekkaita hannuhanhia.

Suomi ja Ruotsi ovat jäänmurtajien käytössä tiiviissä yhteistyössä.

”Esimerkiksi nyt Ruotsin murtaja Thesis on avustamassa liikennettä Suomen puolella Raahen edustalla.”

Väylävirasto vuokraa Suomessa Arctian murtajia, joita on kaikkiaan kahdeksan. Niistä neljä on nyt satamassa Helsingissä ja kaksi Kotkassa. Lisäksi arsenaalissa on yksi Alfons Håkansin murtaja.

Orädd ja Ylärinne arvioivat, että vielä yksi Suomen jäänmurtajista lähtee todennäköisesti tänä talvena avustustehtäviin Itämerelle.

”Saattaa olla, että Urho-murtaja seilaa ensi viikolla Perämerelle”, Ylärinne ennakoi.

Orädd kertoo, että merialueen jäänmurtajien lisäksi vesiliikennettä on avustanut Saimaalla kolme hinaajaa.

”Ne olivat käytössä helmikuun alkuun asti, jolloin Saimaan kanava tältä talvelta suljettiin.”