Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Asevarustelu | Yhdysvallat huolestui Kiinan hypersoonisesta ohjuskokeesta – Asevoimien komentaja sanoi sen ääneen: ”Sputnik-hetki”

Sputnik-hetkellä viitataan lokakuuhun 1957, jolloin Neuvostoliitto laukaisi ensimmäisen satelliitin ja Yhdysvallat pelästyi jääneensä jälkeen kylmän sodan kilpajuoksussa.

Teknikko ja Sputnik 1 -satelliitti, jonka Neuvostoliitto laukaisi avaruuteen Baikonurin avaruusasemalta 4. lokakuuta 1957.

Yhdysvaltain asevoimien johtava kenraali Mark Milley sen sanoi: ”Sputnik-hetki.”

”En tiedä, onko se nyt ihan Sputnik-hetki, mutta hyvin lähellä se on”, Milley sanoi Bloomberg TV:n haastattelussa keskiviikkona.

Milley viittasi Kiinan tekemään hypersooniseen ohjuskokeeseen, joka yllätti yhdysvaltalaiset. Hypersoonisella tarkoitetaan yli viisinkertaista äänennopeutta.

Hypersoonisuus itsessään ei ole uutta. Ohjuksilla on saavutettu moninkertainen äänennopeus jo kauan sitten. Äänen nopeus ilmassa on 1 235 kilometriä tunnissa, eli hypersooniset aseet lentävät yli 6 000 kilometrin tuntinopeudella.

Uutta on se, että nyt hypersooniset ohjukset ja liitokärjet ovat kehittyneempiä. Hypersoonisiin asejärjestelmiin panostavat myös muun muassa Venäjä ja Yhdysvallat.

”Tänä päivänä nopeuden lisäksi merkittävin syy hypersoonisten asejärjestelmien kehittämiseen on niiden korkea liikehtimiskyky”, kirjoittaa aikakauslehti Suomen Sotilas tuoreessa artikkelissaan. ”Niistä voidaan tehdä – – käytännössä mahdottomia torjua nykyisillä ohjustorjuntajärjestelmillä.”

Kiina teki elokuussa hypersoonisen kokeen liitävällä taistelukärjellä. Kokeesta uutisoi brittilehti Financial Times lokakuussa. Vaikka taistelukärki ei osunut maaliinsa – se meni noin 30 kilometriä ohi –, Yhdysvallat näyttää suhtautuvan vakavasti Kiinan aseteknologiseen osaamiseen.

”Se oli erittäin merkittävä hypersoonisen asejärjestelmän koe”, kenraali Milley sanoi Bloombergille. ”Ja se on hyvin huolestuttavaa.”

Yhdysvaltalaiskenraali Mark Milley.

Mutta peräti jotain Sputnikiin verrattavaa?

Sputnik-hetki (engl. Sputnik moment) on ilmaus, joka aika ajoin esiintyy Yhdysvaltain johtajien puheissa tai median kommenteissa.

”Tämä on meidän sukupolvemme Sputnik-hetki”, totesi presidentti Barack Obama vuonna 2011 Liittovaltion tila -puheessaan.

Obama ei viitannut asejärjestelmiin, mutta huolen aiheuttaja oli sama kuin nyt: Kiina oli ajamassa edelle teknologisessa kehityksessä. Obama peräänkuulutti mittavia julkisia investointeja muun muassa biotieteisiin ja puhtaaseen energiaan.

Alkuperäinen Sputnik oli kuulu satelliitti, jonka Neuvostoliitto laukaisi avaruuteen 4. lokakuuta 1957.

Sputnik 1 -satelliitti. Tekokuu oli halkaisijaltaan tasan 58 senttiä ja painoi noin 84 kiloa.

Sputnik eli suomeksi ”Matkatoveri” oli ensimmäinen ihmisen avaruuteen lähettämä kiertolainen. Ensimmäinen tekokuu tai ”keinokuu” oli aikansa valtava uutinen, vaikka Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower yrittikin julkisuudessa vähätellä sitä.

”Satelliitti [Sputnik] ei herätä minussa pelkoja, ei pätkän vertaa”, Eisenhower sanoi tiedotustilaisuudessa 9. lokakuuta.

Lokakuun 10. päivänä Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusneuvosto kokoontui ylimääräiseen istuntoon.

Yhdysvaltalaisessa mediassa Neuvostoliiton saavutusta ruodittiin lähes paniikinsekaisesti.

Yhdysvaltain ”Sputnik-hetki” johti valtaviin investointeihin ja muun muassa avaruusjärjestö Nasan perustamiseen.

Yhdysvallat voittikin sitten Neuvostoliiton kilpajuoksussa Kuuhun, ja lopulta lännen teknologinen ylivoima lienee muutenkin vaikuttanut ratkaisevasti kylmän sodan päättymiseen ja Neuvostoliiton luhistumiseen.

Lokakuussa 1957 tuosta ylivoimasta ei ollut vielä tietoakaan. Neuvostoliitto näytti kirineen kauas muiden edelle, ja siksi pelot Washingtonissa olivat todellisia.

”Sputnik-hetki” oivallettiin toki myös Suomessa. Helsingin Sanomissakin julkaistiin roppakaupalla Sputnik-artikkeleita.

Helsingin Sanomien uutissivu 6. lokakuuta 1957.

Lokakuun 8. päivänä julkaistiin Länsi-Saksan Bonnissa työskentelevän kirjeenvaihtaja Matti Kontion analyysi ”poliittisesta ja sotilaallisesta mullistuksesta”.

Kirjoituksen otsikko oli hieman arvoituksellinen: ”Tekokuun seurauksena on kolmiulotteinen maailmanstrategia.”

”Tärkeintä on – – uuden satelliitin todistusvoima”, Kontio kirjoitti. ”Neuvostoliiton rakettimiehet ovat edistyneet arvaamattoman pitkälle tutkimuksissaan, ja koska tekokuu on jo valmis, viimeistelty keksintö, heillä saattaa olla myös muita yhtä mullistavia valmistumisvaiheessa.”

Analyysinsä lopussa Kontio lainasi Yhdysvaltain ”kaukoaseiden kehittämisohjelman johtajaa”, kenraalimajuri Bernard Schrieveriä.

Loppulause vuodelta 1957 pätee vielä hypersoonisen kilpajuoksun aikakaudella: ”Muutaman vuosikymmenen kuluttua ei taisteluja käydä enää maalla, merellä eikä ilmassa, vaan avaruudessa.”