Kysymys reilusta palkkatasosta on noussut yhdeksi vaalinalusajan puheenaiheeksi. Ekonomistien mukaan asia ei ole yksioikoinen.
Pääministeri Marinin palkkakommentit SAK:n vaalitentissä ovat herättäneet kommentteja puolesta ja vastaan. Kuva: Emmi Korhonen
Sami Noponen
Mikä on pienin palkka, jolla Suomessa täysipäiväistä työtä tekevä ihminen tulisi kunnolla toimeen ilman sosiaaliturvaa?
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan nykyisen elinkustannusinflaation ja kalliin asumisen oloissa reilu palkka olisi 3 000 euroa, mikä on enemmän ”alakanttiin kuin yläkanttiin”.
Marinin viime viikolla SAK:n vaalitentissä esittämästä arviosta liikkeelle lähtenyt keskustelu on käynyt viime päivät vilkkaana. Esimerkiksi työnantajien järjestössä EK:ssa Marinin ajatukset on tyrmätty, koska näin suuri palkka lisäisi työttömyyttä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan palkkojen pitäisi määräytyä markkinaehtoisesti työn tuottavuuden mukaan. Matalimpia palkkoja voisi alentaakin, mutta lisäksi tarvittaisiin yhteiskunnan tukea, jotta tuloerot eivät jyrkentyisi.
Suomalaisten kotitalouksien tuloerot ovat nyt selvästi suuremmat kuin vielä 1980-luvulla, vaikka ne ovat kansainvälisessä vertailussa edelleen maltillisia.
Lue lisää: Marin piti 3 000 euron kuukausipalkkaa reiluna – Kangasharju: ”Väite, että palkalla pitää tulla toimeen, on julmaa puhetta”
Marinin esittämä palkkataso on lähellä suomalaisten mediaaniansioita. Palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli viime vuonna 3 314 euroa kuukaudessa, eli puolet palkansaajista saa palkkaa sitä enemmän ja puolet vähemmän.
Parhaillaan palkoista väännetään eri alojen työehtosopimusneuvotteluissa, mikä lisää aiheen päivänpolttavuutta.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Mika Maliranta arvioi, että keskustelu on lähtenyt alun alkaenkin ”kummallisille jengoille”, vaikka eri keskustelijoiden kannanotoista löytyy sinänsä hyviä perusteita.
– Poliitikoille tentissä esitetty kysymys oli alunperin vähän hapuileva. Keskustelu sen jälkeen on ollut myös sekavaa ja saanut polarisoivan muodon.
Marinin arvio on käytännössä tulkittu kannanotoksi minimipalkasta, minkä Marin itse tentissä kielsi.
– Olisi ollut tosi outoa, jos Marin olisi ehdottanut 3000 euron minimipalkkaa, Maliranta sanoo.
SAK:n tentissä keskusteltiin käytännössä nykyisistä tuloeroista. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa lähtökohtana on ollut Malirannan mukaan se, että ihmisten välisiä tuloeroja pyritään tasaamaan sen sijaan, että näiden annettaisiin määräytyä vapailla markkinoilla.
– Tämä on poliittinen valinta, johon on päädytty enemmän tai vähemmän kaikissa Pohjois-Euroopan maissa.
Yksi keinoista tasata tuloeroja on vähimmäispalkkojen säätely. Tämä voi tapahtua lakisääteisen minimipalkan taikka työehtosopimusjärjestelmän kautta, kuten Suomessa. Jälkimmäisen etuna on Malirannan mukaan joustavuus.
Koska tuloeroja ei ole haluttu päästää kasvuun, on vähimmäispalkkoja hilattu ylöspäin kohti kohtuulliseksi arvioitua tasoa. Lisäksi tukena ovat erilaiset tulonsiirrot.
– On poliittinen arvokysymys, mitä pidetään kohtuullisena palkkatasona.
Usein korkeamman vähimmäispalkan arvioidaan johtavan alempaan työllisyysasteeseen ja palkkojen alentamisen taasen parantavan työllisyyttä. Maliranta ei jaa käsitystä.
– Olen sitä mieltä, että vähimmäispalkkojen alentaminen ei meillä saisi työllisyyttä kasvuun, Maliranta sanoo.
Malirannan mukaan myös nykyisessä työvoimapulassa on paljolti kyse siitä, että vähimmäispalkat eivät ole riittävät houkutellakseen työvoimaa.
”
Ruotsissa jää samasta palkkatulosta verojen jälkeen selkeästi enemmän käteen
Viimeaikainen ennätyslukemissa liikkuva inflaatio on merkinnyt palkan ostovoiman selvää laskua. Palkkaverotuksen keventäminen voisi tukea ostovoimaa ilman, että nimellispalkkoja tarvitsisi nostaa roimasti.
Veronmaksajien pääekonomistin Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan Suomi on nykyisin palkkatulojen kireämpi verottaja kuin esimerkiksi Ruotsi.
– Ruotsissa jää samasta palkkatulosta verojen jälkeen selkeästi enemmän käteen.
Mielenkiintoista on se, että suomalaisten pienipalkkaisten verotus ei kuitenkaan ole eurooppalaisessa vertailussa erityisen kireää. Lisäksi pienituloisille on kohdistettu verovähennyksiä.
– Suomessa palkkaverotus on suhteellisen progressiivinen. Tuloveron kevennykset on painotettu pieni- ja keskituloisille palkansaajille, Kirkko-Jaakkola sanoo.
Ansiotuloverotuksen keventäminen alimmissa tuloluokissa näkyisi myös konkreettisella tavalla valtion verotuloissa.
– Kun mediaanipalkka on suunnilleen 3000 euron tasolla niin verotuksen keventäminen puolelle palkansaajista tarkoittaisi suurta verotulojen pienenemistä.
Yksi mahdollisuus täydentää palkkatuloja on perustulo, josta on myös käyty kiivasta poliittista keskustelua.
Se maksettaisiin kaikille aikuisikäisille, jotka eivät ole eläkkeellä. Perustulo korvaisi perusturvaetuudet, ansioturvan perusosan, 18 vuotta täyttäneiden opintorahan ja kotihoidontuen.
Esimerkiksi vihreät on esittänyt perustulomallia, jossa kaikille maksettaisiin vastikkeeton perusosa ja lisäksi päälle erilaisia lisiä. Vastikkeetonta perustuloa on kannattanut hallituspuolueista myös Vasemmistoliitto.
Sosiaaliturvan uudistamista pohditaan parhaillaan sosiaaliturvakomiteassa, jossa on kaikkien eduskuntaryhmien edustajia.
