Yksi Alkon vastuullisuustavoitteista on juomahävikin vähentäminen. Yhtiön juomahävikki vuositasolla on noin 0,3 prosenttia kaikista myydyistä juomalitroista.

Vuonna 2020 hävikkiä syntyi noin 300 000 litraa, kun kaikkinensa koko vuoden myynti oli 92,7 miljoonaa litraa, Alko tiedottaa. Juomahävikkiä syntyy vanhenevista tuotteista, asiakaspalautuksista, pakkauksen vaurioitumisesta esimerkiksi kuljetuksen aikana tai tuotteiden takaisinvedoista.

Suurin osa – 68 prosenttia – juomahävikistä syntyy panimotuotteista, joiden parasta ennen -päiväys ylittyy. Kokonaisuudessaan juomahävikki jää kuitenkin suhteellisen pieneksi tuotteiden hyvän säilyvyyden johdosta.

Tärkeimpiä keinoja juomahävikin pienentämiseen Alkon omassa toiminnassa ovat tilausmäärien mahdollisimman tarkka ennakointi sekä asiakkaiden tarpeita vastaavan valikoiman kehittäminen entisestään.

”Erityisesti kausituotteiden hävitysmäärissä on suuri merkitys sillä, miten hyvin kausituotteiden menekin ennustaminen on onnistunut. Kehitämme toimintatapojamme ja järjestelmiämme siten, että ne tukevat entistä paremmin valikoimanhallintaamme myös hävikin osalta”, toimitusketjusta vastaava johtaja Tino Battilana kertoo tiedotteessa.

Koska kyseessä ovat alkoholijuomat, Alko muistuttaa, että keinot hävikkijuomien hyödyntämiseen ovat rajallisemmat kuin esimerkiksi ruokahävikin kohdalla. Battilanan mukaan yhtiön kaikkea toimintaa ohjaa vastuullisuus, ja siksi alkoholituotteita ei myydä alennuskampanjoilla.

”Hävikin vähentämistä vaikeuttaa myös se, että ylijäämäalkoholia ei luonnollisesti voida ruoan tapaan jakaa hyväntekeväisyyteen”, hän sanoo.

Suuret juomaerät ja Alkon keskusvaraston juomahävikki toimitetaan yhteistyökumppanille, joka hyödyntää juomat biopolttoaineen valmistuksessa. Suurin osa hävitettävien juomien pakkauksista pystytään lajittelemaan ja kierrättämään ja loppuosa pakkausmateriaaleista hyödynnetään energiana.

”Tällä hetkellä meidän koko hävikistä 80 prosenttia syntyy myymälätasolla. Vielä toistaiseksi emme ole löytäneet taloudellisesta ja ympäristönäkökulmasta sitä kestävintä tapaa kerätä pieniä yksittäisiä hävikkieriä myymälöistä, vaan juomat hävitetään myymälässä. Työtä meillä siis vielä riittää”, Battilana toteaa.

Marmeladimaistiaisia myymälöissä

Yksi hävikin aiheuttajista ovat kausituotteet, kuten glögi, jonka myynti keskittyy loka-joulukuuhun. Lyhyen sesongin takia glögiä jää joka talvi yli, eivätkä viimeiset käyttöpäivät riitä seuraavaan sesonkiin saakka. Nyt hävikkiglögistä on valmistettu Glövikki-marmeladia, jota jaetaan maistiaisina osassa Alkon myymälöissä joulun alla.

”Kyseessä on kokeiluerä, joka on teetetty omasta alkoholittomasta Pihlajanmarjaglögistämme. Glövikki on mainio esimerkki siitä, miten pienilläkin teoilla voimme vähentää juomahävikkiä ja antaa tuotteelle uuden elämän”, kertoo laadunvalvonnan päällikkö Juha Viikari tiedotteessa.

Alkon mukaan yksi keino juomahävikin vähentämiseen on pitää vaurioituneet pakkaukset myynnissä sen sijaan, että ne hävitetään.

Kuljetusten aikana tuotteiden etiketti voi revetä kulmasta tai hanapakkaus saada kolauksen. Tähän asti Alko on hävittänyt tuotteet, vaikka itse tuote on täysin moitteeton sisältä ja kunnossa nautittavaksi.

Viikarin mukaan jatkossa kuluttajat voivat nähdä Alkon myymälöissä tuotteita, joilla on vaurioitunut pakkaus -kaulurimerkintä. Se kertoo, että pakkaus on vaurioitunut, mutta itse tuotteen sisältö on täysin kunnossa.

”Uskomme vahvasti, että nämäkin tuotteet löytävät ostajansa, sillä yhä useampi kuluttaja haluaa osaltaan olla mukana vähentämässä hävikkiä”, toteaa Viikari.

Etiketti- ja pakkausvaurioisia tuotteita hävitetään Alkossa vuosittain noin 20 000 pakkausta. Nyt yhtiön tavoitteena on vähentää tätä hävikkiä vähintään puoleen.