Asuminen | Kerrostaloyhtiö meni vararikkoon, asukkaat menettivät kaiken – ”Raju tilanne”

Kotkan Sunilassa sijaitseva taloyhtiö hakeutui konkurssiin, joka kuitenkin raukesi varojen puutteessa. Taloyhtiöiden konkurssit ovat harvinaisia, mutta ne voivat lisääntyä tulevaisuudessa.

Kotkan Sunilassa sijaitseva taloyhtiö hakeutui viime vuonna konkurssiin, mutta HS:n saamien asiakirjojen mukaan konkurssi kuitenkin raukesi varattomuuteen Kymenlaakson käräjäoikeuden päätöksellä toukokuun lopussa.

Tapauksessa on kyse vuonna 1960 valmistuneesta nelikerroksisesta talosta. Taloyhtiössä on kolmetoista huoneistoa, jotka ovat tyhjentyneet asukkaista.

Konkurssi raukesi, koska konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannuksiin, eikä kukaan velkojista ole ottanut prosessin kuluja kontolleen. Konkurssipesänhoitaja asianajaja, Maria Väisänen vahvistaa asian HS:lle.

Väisänen kertoo, että talo on saatu myytyä, mutta ei anna tarkempaa tietoa ostajasta.

Kaupasta huolimatta taloyhtiön osakkeenomistajille jäi Väisäsen mukaan luu käteen.

”Varat menivät velkojista pantinhaltijalle, eikä pantinhaltijankaan saatavia saatu täysimääräisesti katettua. Vakuudettomille velkojille ei tällöin jää mitään jako-osuutta, kun pesässä ei ole muuta omaisuutta.”

”

Taustalla oli useita syitä, kuten maksamattomia vastikkeita sekä maakaasun hinnan räjähdysmäinen nousu.

Taloyhtiöiden konkurssit ovat hyvin harvinaisia.

”Tämä on kieltämättä aika raju tilanne”, sanoo Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa. Hän ei muista kuulleensa aikaisemmin taloyhtiöstä, joka olisi tehnyt konkurssin niin, että pesä raukeaa varattomuuteen.

Konkurssissa yhtiön toiminta lakkaa, eli sen osakkeet menettävät arvonsa. Asuntojen arvo on siis nollassa. Jos asunto-osakeyhtiön omistamalle kiinteistölle ei löydy ostajaa, aiheuttaa kiinteistön ylläpito vain kuluja.

Kotkan kerrostalolle löytyi lopulta ostaja, mutta yleisesti taloyhtiön konkurssin raukeaminen voi johtaa synkkään tilanteeseen. Tyhjä talo, jossa ei voi asua, jää pahimmillaan konkurssin rauettua seisomaan kylmänä. Talon purkaminen on aina yksi mahdollisuus, mutta siihenkin sisältyy omat kulunsa.

Konkurssi ei tule yhdessä yössä, vaan se on monien pieleen menneiden asioiden summa.

Myös Kotkan konkurssihakemuksen taustalla oli useita syitä, kuten maksamattomia vastikkeita sekä maakaasun hinnan räjähdysmäinen nousu.

Taloyhtiöiden konkurssimenettelylle ei ole Suomessa vakiintuneita käytäntöjä. Viljamaan mukaan se johtuu siitä, että perinteisen ajattelun mukaan taloyhtiö ei edes voi mennä konkurssiin.

Nyt eletään kuitenkin selkeää murrosvaihetta. Varsinkin huonokuntoiset 1970-luvulla rakennetut talot ovat konkurssiriskille alttiita.

”Väestö- ja asumiskehityksen huomioiden on todennäköistä, että taloyhtiöiden konkurssit tulevat lähivuosina lisääntymään erityisesti isojen kaupunkien ulkopuolella”, Viljamaa sanoo.

”Siksi olisi tärkeää luoda selvät käytännöt ja ohjeistukset näihin tilanteisiin.”