EU:n kohistu moottorikielto vesittyi ”synteettisiin polttoaineisiin”. Mistä on kyse, ja saako korviketta kaataa vanhaan autoon?
Autoruuhkaa Münchenissa Saksassa maanantaina 27. maaliskuuta. EU:n polttomoottorikiellon vesittäminen oli saksalaisille tärkeä asia. Kuva: Peter Kneffel / Zuma
Esa Juntunen HS
Autojen perinteiset moottorit saivat tiistaina Euroopassa jatkoaikaa ja sillä on seurauksia.
EU kaavaili ympäristösyistä kieltävänsä polttomoottorilla toimivien uusien henkilöautojen myynnin vuonna 2035. Osa maista vastusti asiaa koskevaa lakia, joten siihen tehtiin porsaanreikä.
Muutoksen mukaan Euroopassa saa tulevaisuudessa myydä autoja, joihin käy ”synteettinen polttoaine”. Se olisi bensiinin tai dieselin keinotekoinen korvike.
Mitä ihmeen nestettä se on? Ja mitä se maksaisi?
Synteesi on asioiden yhdistämistä, tässä tapauksessa laboratorio-olosuhteissa. Moottorin nielemää nestettä ei siis pumpata öljyn tavoin maaperästä, vaan se luodaan tyhjästä kemian opein.
Kaikki lähtee sähköstä. Kattotermi on konsulttikieleltä kuulostava power-to-X, jolla tarkoitetaan jonkin asian luomista sähkön avulla.
Siksi osa kutsuu synteettisiä polttoaineita ”e-fueliksi”, ”electrofueliksi” tai suomalaisittain ”sähköbensaksi”.
Puretaan yksi mahdollinen tuotantotapa: Sähköllä hajotetaan vettä kemiallisessa reaktiossa, ja syntyy vetyä. Sitten tarvitaan hiilidioksidia, jota voitaisiin napata vaikka tehtaan piipusta.
Näistä jalostetaan syttyvä neste, jota voi laittaa tavallisen auton polttomoottoriin.
”Toistaiseksi se on huomattavan kallis prosessi, joka on pitkälti naimisissa sähkön hintaan. Sähkö on siinä se suurin vaikuttava tekijä”, sanoo tutkimusprofessori Juha Lehtonen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä.
Optimistisessa visiossa maailma pelastetaan nykyautoilla. Sähkö saadaan kotimaisesta tuulivoimasta, ja teollisuuslaitosten tupruttelut kaapataan liikenteen käyttöön.
Lopputuloksena päästöt ovat plus miinus nolla.
”Sähköbensiini” luodaan kemiallisesti laboratoriolosuhteissa. Kuvassa synteettisen polttoaineen tuotantokokeilua VTT:llä. Kuva: VTT
Edellä kuvailtu skenaario on ristiriidassa autoilun nykytrendin eli sähköistymisen kanssa. Miksi sähköä pitää käyttää monimutkaisen nesteen luomiseen, kun sähköä voi suoraan ladata auton akkuun?
”Totta on, että aina kun yksi askel mennään eteenpäin, osa energiasta häviää ja energiatehokkuus laskee”, Lehtonen laskelmoi tuotantoketjua ja jatkaa.
”Se on logistiikkaa. Nestemäisten polttoaineiden kuljetus ja jakelu on tuttua, ja sitä voidaan soveltaa samantyyppisessä teknologiassa.”
Maailmanlaajuisesti on siis olemassa nesteitä tukeva koneisto; tankkerit, putket, säiliöautot ja huoltoasemat – ja kaikki niihin kytkeytyvät työpaikat.
Lehtonen tulkitsee, että huoltoasemat voisi nopeasti muokata uusiksi tarjoamaan synteettisiä nesteitä. Tällä tietoa niitä voisi lorauttaa nykyautoihin sellaisenaan, mutta Lehtonen odottaisi vielä lisää tutkimustietoa.
Palataan vielä lähtödilemmaan: miksi jalostaa sähköä pitemmälle?
”Hyvä puoli on se, ettei kaikkea laiteta yhden hevosen varaan, jos esimerkiksi akkumateriaalin riittävyyden suhteen tulee ongelmia.”
Tulevaisuuden huoltoasemilla siis näkisi hyvin eri tavoin liikkuvia henkilöautoja. Kullekin olisi ehkä omat tankkaus- tai latauspisteensä.
Asia on mitä suurimmassa määrin myös politiikkaa. Polttomoottorikielto törmäsi Saksassa etenkin autoilevia äänestäjiä tukevan liberaalipuolueen kantoihin. Suomessa perussuomalaisten energiaohjelmassa on vastaava sävy: Power-to-X:n takia polttomoottorikieltoa ei tarvita.
Synteettiset polttoaineet voisi ujuttaa nykyiseen huoltoasemarakenteeseen. Kuvassa autoa tankataan Berliinissä. Kuva: FABRIZIO BENSCH / Reuters
Maaliskuun lopulla yksi litra bensiiniä laadusta riippumatta maksoi pääkaupunkiseudun pumpuilla hieman alle kaksi euroa.
Tästä päästään tärkeimpään kysymykseen. Mitä maksaisi litra synteettistä?
”Jaa...”, Lehtonen sanoo ja miettii hetken.
”Se on hyvä kysymys. Tällä hetkellä raakaöljykään ei ole erityisen kallista, mutta pumppuhintaan vaikuttaa jalostuskapasiteetin pullonkaulat ja verotustaso. En sano litrahintaa, sillä se on kiinni siitä, miten valtiovalta verotuksellisesti sitä tulisi kohtelemaan.”
Suomessa polttoaineiden kuluttajahinnasta karkeasti arvioiden noin puolet on veroa.
Synteettisiä nesteitä vasta testaillaan laboratorioissa kaukana arjesta, joten kaupallisessa laskelmassa pitäisi osata ennustaa tulevaisuuden hintataso, tuotantoketjun kustannukset – ja oikeastaan koko maailman tola. Näiden laskelmien uupuessa pari tahoa on antanut summittaisen avion.
Teknologiamedia The Vergen mukaan sarjatuotetun sähköpolttoaineen tuotanto maksaisi nykyhetkessä noin 6,5 euroa litralta. Sen sijaan teknologiayhtiö Bosch ennusti pari vuotta sitten, että polttoaineen hinta voisi olla 1,2 euroa litralta.
Totuus on luultavasti jossain edellä mainittujen välissä.
Lue tarkemmin synteettisistä polttoaineista tästä HS:n tiedeartikkelista.
Lue lisää: Bensiini- ja dieselautojen kielto vesittymässä, kohtalo ratkeaa lopullisesti tiistaina
Lue lisää: EU:n bensiini- ja dieselautojen kielto uhattuna: Saksa löi pöytään erikoisen vaateen
Lue lisää: Polttomoottoriautojen tulevaisuus ja Saksan välistäveto nousivat EU-johtajien puheisiin
Lue lisää: Saksan hallitus riitelee jo täysin avoimesti, Scholz yrittää palauttaa hallituksen toimintakyvyn sunnuntai-istunnolla
