Politiikka|Eduskuntavaalit
HS kokosi tärpit ja keskeiset seurattavat asiat tulosillan kulkuun.
Vaalikevät huipentuu sunnuntai-iltana. Kuva: Sami Kero / HS
Veera Paananen HS
Vaalikevät huipentuu sunnuntaina kello 20, kun varsinaisen vaalipäivän äänestys päättyy.
Samaan aikaan julkistetaan ennakkoäänten tulos. Tänä vuonna ennakkoon äänesti 39,8 äänioikeutetuista kansalaisista. Lopullista äänestysprosenttia ei tietenkään vielä tiedetä, mutta tämän ennakkoäänimäärän oletetaan olevan noin puolet koko äänipotista.
HS seuraa vaaleja tulosillan aikana hetki hetkeltä. Tämä juttu toimii oppaana sille, mihin asioihin erityisesti sunnuntai-illan kuluessa kannattaa kiinnittää huomiota.
Kolme suurta
Eduskuntavaalien tuloksessa kaikkein mielenkiintoisin asia on tietenkin se, mikä kolmesta suuresta puolueesta tulee ensimmäisenä maaliin – eli saa eniten edustajia eduskuntaan.
Viimeisimpien kannatusmittausten perusteella kokoomus, Sdp ja perussuomalaiset lähtevät kohti vaali-iltaa lähes rinta rinnan.
Yle julkaisi torstaina puoluekannatusmittauksen, jossa kolme suurinta mahtuvat 1,1 prosenttiyksikön sisään. Kokoomus pitää mittauksessa kärkipaikkaa 19,8 prosentin kannatuksella. Perussuomalaiset nousi toiseksi Sdp:n ohi 19,5 prosenttiin, ja Sdp:n kannatus oli 18,7 prosenttia.
HS:n tiistaina julkaisema gallup oli vielä tiukempi. Siinä kokoomuksella oli 19,8 prosenttia ja perussuomalaisilla ja Sdp:llä kummallakin 19,2 prosenttia. Kolmen kärki mahtui siis tässä kyselyssä 0,6 prosenttiyksikön sisään.
Vaalien suurin puolue ei automaattisesti ole pääministeripuolue, vaikka näin Suomessa perinteisesti käykin. Suurimman puolueen puheenjohtaja lähtee kuitenkin käytännössä varmuudella yrittämään ensimmäisenä hallituksen muodostamista.
Äänestysprosentti
Se, miten aktiivisesti suomalaiset ovat äänestäneet, selviää tyypillisesti heti äänestyspaikkojen sulkeuduttua kello 20.
Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 72,1. Mahdollisimman isoa äänestysprosenttia pidetään yleisesti tavoiteltavana asiana: mitä useampi kansalainen on antanut äänensä, sitä vahvempi on puolueiden ja edustajien saama mandaatti ajaa Suomen asioita.
Alkuillasta julkistettava äänestysprosentti saattaa kertoa jotain myös lopullisesta vaalituloksesta.
”Perussuomalaiset ovat korkeasta äänestysaktiivisuudesta eniten riippuvaisia”, sanoo yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
Kaikkein uskollisimmat äänestäjät on kokoomuksella. Sen sijaan perussuomalaisten kannatus on tyypillisesti sitä suurempaa, mitä kiinnostuneempia politiikasta kansalaiset ovat. Lisäksi perussuomalaisilla on paljon nuoria äänestäjiä, joiden kohdalla äänestäminen yleisesti on epävarmempaa kuin vanhemmilla ikäluokilla. Samanlainen tilanne on vihreillä, jotka luultavasti myös hyötyvät suuresta äänestysprosentista.
Aktiivisesta äänestämisestä hyötyy Wassin mukaan myös Sdp.
”Se, miten aktiivisesti ihmiset äänestävät, on suoraan verrannollista siihen, minkälainen puolueen kannattajakunta on. Demareilla on edelleen matalasti koulutettuja ja työntekijäammateissa olevia ihmisiä, joiden kohdalla äänestysaktiivisuus on pienempää.”
Perussuomalaisten kohdalla matalaan äänestysintoon eivät välttämättä vaikuta samat äänestäjien koulutustasoon ja ammattiin liittyvät tekijät, Wass sanoo.
”Heidän potentiaaliset kannattajansa ovat yleisesti politiikkaan vähemmän kiinnittynyttä porukkaa.”
Ennakkoäänet
Vanhan säännön mukaan keskustalaiset äänestävät enemmän ennakkoon, ja siksi keskustan vaalitulos näyttää yleensä tulosillan alussa paremmalta kuin sen lopussa.
Wassin mukaan tämä sääntö pitää edelleen paikkansa.
”Kyllä, koska siihen liittyy edelleen vahvasti alueellinen ulottuvuus. Perinteisesti ennakkoäänestäminen johtui siitä, että maataloustöiden lomassa äänestämään lähtemisen pystyi paremmin suunnittelemaan. Nykyään vaikuttaa etenkin keskustan äänestäjien ikärakenne, sillä perinteisesti iäkkäät ovat käyneet enemmän ennakkoäänestämässä.”
Wass sanoo seuraavansa suurella mielenkiinnolla keskustan tuloksen kehittymistä illan aikana. Vielä muutama kuukausi sitten veikkailtiin laajasti, että puolue ei ole menossa hallitukseen, sillä sen suosio näytti niin heikolta. Edelleen keskusta on hyvin todennäköisesti menettämässä paikkoja, mutta suosiossa on tapahtunut pieni piristyminen.
”Keskusta saattaa olla hallitusneuvotteluissa ratkaisijan roolissa, jos he saavat kuitenkin vahvemman mandaatin kuin miltä jossain vaiheessa näytti.”
Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, voi tulosiltaa seuraava siis odottaa, että keskusta tulee laskemaan ennakkoäänistä hieman ja perussuomalaiset ja vihreät taas saattavat nousta jonkun verran. Tämä johtuu siitä, että kummallakin puolueella on epävarmoja äänestäjiä, joihin lukeutuvat esimerkiksi nuoret.
”Nuoret tunnetusti tekevät ratkaisut lähellä vaalipäivää, myös sen ratkaisun, menevätkö äänestämään ollenkaan.”
Missä vaalipiireissä tulos ratkaistaan?
Suomen vaalijärjestelmä toimii niin, että maa on jaettu 13 vaalipiiriin, joissa saa äänestää vain kyseisen vaalipiirin ehdokkaita.
Tämä tarkoittaa sitä, että teknisesti sunnuntaina käydään ikään kuin 13 eri vaalia. Eri vaalipiireissä äänikynnykset ovat erilaisten väestöpohjien takia hyvin erilaiset. Myös puolueiden kannatukset vaihtelevat vaalipiireittäin paljon suhteessa valtakunnalliseen kannatukseen.
Wassin mukaan erityisen kiinnostavia ovat ne vaalipiirit, jotka voivat heilauttaa lopputulosta eniten. Se tarkoittaa väkimäärältään suurimpia vaalipiirejä, kuten Uuttamaata ja Helsinkiä, sillä niissä on jaossa eniten paikkoja.
”Niissä on myös ääniä jaossa paljon, koska on luopujia. Näin on myös esimerkiksi Varsinais-Suomessa, jossa on mielenkiintoista nähdä, minne Ilkka Kanervan äänet menevät.”
Kokoomuksen hyvin pitkäaikainen kansanedustaja ja myös ministerinä toiminut Kanerva kuoli viime syksynä. Hän oli vaaleista toiseen Varsinais-Suomen ääniharava.
Helsingissä paikoistaan luopuvat esimerkiksi kokoomuksen Jaana Pelkonen, Sdp:n Erkki Tuomioja ja vihreiden Emma Kari. Helsingissä on povattu vihreille jopa romahdusta ja vastaavasti Sdp:lle nousua.
Uudellamaalla paikastaan luopuvat muun muassa Riikka Slunga-Poutsalo (ps) ja Matti Vanhanen (kesk). Timo Harakka (sd) ja Elina Valtonen (kok) ovat vaihtaneet vaalipiiriä Helsinkiin.
Satakunnassa jää pois edellisvaalien ääniharava Kristiina Salonen (sd).
Puolueiden kannatusmuutokset tarkoittavat sitä, että jopa aiemmin hyvin suositut ehdokkaat saattavat olla vaarassa pudota, jos heidän puolueensa suosio sakkaa juuri omassa vaalipiirissä.
Wassin mukaan tästä ilmiöstä kiinnostavin seurattava on vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Jos vihreät romahtaa Helsingissä, ei edes Ohisalon paikkaa voi pitää täysin varmana, sillä hän ei ole aiemmissakaan vaaleissa lunastanut vihreiden suurinta äänipottia Helsingissä.
”Se on äänestäjän näkökulmasta myös voimaannuttavaa, että kaikkien ehdokkaiden täytyy oikeasti lunastaa paikkansa jokaisissa vaaleissa”, Wass sanoo.
Wass muistuttaa, että kaikki Arkadianmäelle nousevat eivät välttämättä selviä vielä vaali-illan tai edes yön aikana. Tarkastuslaskenta voi vielä myöhemmin muuttaa tilannetta niiden ehdokkaiden kohdalla, jotka ovat nousemassa puolueensa viimeisillä paikoilla eduskuntaan.
”Totta kai ääniharavien kohdalla on selvää, mutta ei näillä kiikun kaakun olevilla.”
Näkyykö ”taktinen äänestäminen” tuloksessa?
Näissä vaaleissa on puhuttu niin sanotusta taktisesta äänestämisestä, joka on liitetty erityisesti demareihin, vihreisiin ja vasemmistoliittoon.
Sdp on omassa kampanjassaan korostanut punavihreyttä vaihtoehdoksi kokoomukselle ja perussuomalaisille. Viesti on siis ollut se, että äänestämällä Sdp:tä esimerkiksi vihreiden tai vasemmistoliiton sijaan voisi auttaa demareita ykköspaikkaan ja jatkokaudelle pääministeripuolueena.
Uutissuomalaisen tekemän kyselyn mukaan peräti joka neljäs vastaajista sanoi pitävänsä mahdollisena sitä, että äänestäisi taktisesti.
”Onhan se kiinnostavaa katsoa, miten Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton osuudet keskenään menevät. Käykö oikeasti niin, että demarit syövät esimerkiksi vihreiden kannatusta?” Wass pohtii.
Haastajapuolueet
Harry Harkimon luotsaama Liike Nyt sai viime eduskuntavaaleissa yhden kansanedustajan, joka on Harkimo itse.
Nyt mielenkiintoista on nähdä, säilyttääkö Harkimo paikkansa tai voisiko puolue saada jopa toisen paikan.
Liike Nytin haastajaksi on noussut leikkausteemalla kampanjoinut Liberaalipuolue, jonka listoilla on esimerkiksi Suomen Pankin ekonomisti Sanna Kurronen.
”Syövätkö Liike Nyt ja liberaalipuolue toisiaan? Kuka liberaalipuolueesta on ääniharava, onko se Kurronen vai joku muu?”
Wassin mukaan on joka tapauksessa ilahduttavaa, että vaaleissa on ollut myös uusia puolueita.
”Puoluejärjestelmämme on ollut suhteellisen jäykkä. On kiva, että sinne tulee uutta.”
