Politiikka|Eduskuntavaalit
Tentissä herätti keskustelua, kun Sdp:n puheenjohtajan Sanna Marin sanoi, ettei Sdp ole esittämässä mittavia veronkiristyksiä yrityksille.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ennen Ylen eduskuntavaalien suureen vaalikeskustelun alkua torstaina 30. maaliskuuta. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Teemu Luukka HS
Kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat yhtä lukuun ottamatta uskovat, että Suomen työllisyysaste nousee nykyisestä noin 74 prosentista historialliseen 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, jos heidän puolueensa on seuraavassa hallituksessa.
Vain vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei nostanut kättä, kun Ylen puheenjohtajatentissä asiaa kysyttiin kaikilta eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta.
Tenttiin osallistuivat puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Riikka Purra (ps), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk), Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas), Anna-Maja Henriksson (r), Sari Essayah (kd) ja Harry Harkimo (liik).
Perussuomalaisten Purra jäi varsin yksin Ylen vaalitentin keskustellussa siitä, kuinka työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin auttaa Suomen työvoimapulaa.
”Meille ei oma väki riitä, tämä ei ole matalapalkkakysymys. Tarvitsemme ihmisiä monille aloille. Ei Riikkakaan pääse eroon tästä ongelmasta. Sinun puheesta puuttuu vain heinäsirkkaparvet. Näet vain ongelmia”, kokoomuksen Orpo sanoi.
”Tämä ei ole mielipidekysymys”, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi työperäisen maahanmuuton merkittävän lisäyksen tarpeesta.
Purra puolustautui sanomalla, ettei perussuomalaiset vastusta osaamisperustaista kohdennettua maahanmuuttoa.
”Siivoojista on pula, mutta tässä maassa ei kannata toimia siivoojana suhteessa saatavaan sosiaaliturvaan”, Purra sanoi.
Tentissä käytiin myös keskustelua siitä, että perusuomalaiset ovat muuttaneet näkemyksensä niin sanottujen kiky-maksujen palauttamiseksi työntekijöiltä työnantajien maksettavaksi.
”Aikamoinen takinkääntö nyt, kun 40 prosenttia on äänistä annettu”, vihreiden Ohisalo sanoi.
Purra kertoi jo MTV:n tentissä keskiviikkona, ettei puolue kannata kilpailukykysopimuksessa työntekijöille siirrettyjen sosiaaliturvamaksujen palauttamista työnantajille.
Helmikuussa perussuomalaiset oli vastannut SAK:n kyselyssä, että puolue kannattaisi kiky-maksujen siirtoa. SAK kutsui Purran ilmoitusta torstaina ”petoksena”.
Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät olisivat valmiita palauttamaan maksut.
”Valtiotalouden näkökulmasta tämä olisi varsin järkevää, suomalaiset yritykset ja elinkeinoelämä hyötyisivät siitä, että pidämme tavallisten ihmisten ostovoimasta huolta”, sanoi Sdp:n Marin viitaten kiky-maksuihin.
Hän väitti, että kiky-maksut voivat maksaa työntekijälle työuran aikana jopa 40 000 euroa.
Purra ei halunnut heikentää työnantajien tilannetta palauttamalla heille Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana tehdyssä kilpailukykysopimuksessa poistettuja maksuja.
Myös tuloveron keventäminen nosti tunteita tentissä.
Julkisten menojen leikkauksista puheenjohtajille olivat suosituimpia hankintojen tehostaminen, yritystuet ja julkisen hallinnon tehokuuri.
Marin tosin sanoi, että julkishallintoa on riisuttu jo niin, ettei sieltä miljardien eurojen säästöjä saa.
Marin sanoi, ettei Sdp ole esittämässä mittavia veromuutoksia yrityksille, joka sai Orpon yllättymään.
Marin sanoi, ettei Sdp ole koskemassa yhteisöveroon. Hän sanoi, että yritysten verotusta ja maksuja on laskettu yli kymmenen vuoden aikana mittavasti.
”Emme ole kiristämässä mutta emme ole myöskään valmiita alentamaan.”
Marin toisti Sdp:n halun paikata verotuksen aukkoja. Erityisen paljon keskustelua herätti Marinin väite, ettei listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristäminen ole pois yritykseltä.
Marinilta kysyttiin, eikö listaamattomien osinkojen verottaminen ole yritysverotuksen tiukennusta.
”Ei, tämä koskee osingon saajia. Ei yritystä. Ei yritys sitä veroa maksa, vaan osingon saaja.”
Purra oli eri mieltä, samoin Harkimo ja Orpo.
”Sannan ymmärrys ei mene siihen asti, että jos listaamattomien yhtiöiden osinko alettaisiin verottaa, se nimenomaa kohdistuisi yritykseen”, Purra sanoi.
Yksimielisimpiä puheenjohtajat olivat, kun tentissä puhuttiin turvallisuuspolitiikasta.
Vasemmistoliiton Li Andersson oli ainoa, jonka mielestä Suomen ei pidä osallistua Naton harjoituksiin, joissa on ydinaseita.
Muuten kannat olivat turvallisuusasioista yhteneväiset. Kaikkien mielestä puolustusmenojen pitää olla vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Puheenjohtajista Essayah, Harkimo, Orpo ja Purra olivat sitä mieltä, että Suomi on Ruotsin tiellä muun muassa jengiytymisen takia johtuvasta sisäisen turvallisuuden heikkenemisessä.
Andersson näki ongelmaksi muun muassa perusuomalaisten maahanmuuttajiin kohdistuvan negatiivisen puheen. Anderssonin mielestä esimerkiksi Suomessa syntyneillä toisen polven maahanmuuttajilla pitää olla tunne, että he kuuluvat yhteiskuntaan, ja heillä on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä.
Eduskuntavaalit järjestetään 2. huhtikuuta.
