Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. KIMMO PENTTINEN/KKK

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki ihmettelee hallituksen tapaa raportoida päätösperäisiä työllisyystoimia. Laskennassa on Kotamäen mukaan otettu huomioon vain positiiviset työllisyysvaikutukset, joka on harhaanjohtavaa. Alkuperäisestä yli 30 000 työllisen tavoitteesta ollaan Kotamäen mukaan todellisuudessa kaukana.

– Kuvittele, että yritys tai veronmaksaja ilmoittaisi veroilmoituksessa vain itselleen suotuisia tietoja. Eihän asiat sillä tavalla mene – ja hyvästä syystä”, Kotamäki havainnollistaa.

Hallituksen mukaan budjettiriihessä sovitut päätökset lisäävät työllisyyttä 31 000–36 000 ihmisellä. Kotamäen mukaan siitä ja hallituksen alkuperäisestä yli 30 000 työllisen tavoitteesta budjettiriiheen mennessä ollaan todellisuudessa kaukana.

– Keskeisimmät työllisyystoimet hallituksen mukaan ovat toinen versio aktiivimallista ja varhaiskasvatusmaksujen alennus. Näiden kahden toimenpiteen yhteenlaskettu työllisyysvaikutus olisi noin 10 000–15 000 työllistä, Kotamäki summaa.

”Jätetään kertomatta”

Kotamäen mukaan on ongelmallista, että merkittäviä, jo linjattuja toimia jätetään huomiotta.

– Hallitus ei voi ottaa kunniaa eläkeputken lisäpäivien leikkauksesta. Toimenpiteen raamit on sovittu vuosia sitten ehdollisena eläkeuudistuksen yhteydessä. Hallituksella ei tässä uudistuksessa ole ollut muuta aktiivista roolia kuin toimia leimasimena, Kotamäki sanoo.

Kotamäki ihmettelee, mihin hallitus on unohtanut aiemmat perhevapaauudistuksen tai vähimmäisetuuksien korotusten vaikutukset. Samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti, kun mitä hallitus on nyt julkistetuissa laskelmissa käyttänyt, näiden negatiivinen työllisyysvaikutus olisi arviolta 8 000 työllistä.

Hallitus esitteli oman työvoimapalveluiden mallinsa, ”aktiivimalli 2:n”, joka on hyvin samanlainen kuin Juha Sipilän (kesk) vastaava malli.

– Uudistuksen työllisyysvaikutus arvioidaan olevan noin 9 000 työllistä. Sen sijaan jo poistetulle aktiivimallille (aktiivimalli 1) hallitus ei ilmeisesti laske negatiivista työllisyysvaikutusta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että virkamiehet valtiovarainministeriössä laskivat 5 000-12 000 työllisyysvaikutuksen Sipilän hallituksen aktiivimallille, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan myös alkuperäinen motivaatio työllisyystoimille on hallitukselta unohtunut matkan varrella.

– Hallitus linjasi työllisyystavoitteesta siksi, että julkinen talous saataisiin tasapainotettua. Työllisyystoimia kun katsoo, niin niiden julkista tasapainoa vahvistava vaikutus on vähintäänkin epäselvä. Eikä epäselvyyttä paranna se, ettei vaikutuslaskelmia julkiseen talouteen ole edes julkaistu. Jos julkisia menoja pumpataan ylös samalla yhdessä työllisyystoimien kanssa, ei voi mielekkäällä tavalla puhua työllisyystavoitteen täyttämisestä.

Kritiikkiä hallituksen viestintälinjalle

Kotamäki antaa kova kritiikkiä hallituksen viestintälinjalle. Hänen mukaansa Sanna Marinin (sd) hallituksen viestintä on harhaanjohtavaa.

– On käsittämätöntä, että raportoidaan vain suotuisat vaikutukset ja muut toimet lakaistaan maton alle. On positiivista, että valtiovarainministeriö julkaisi riihessä sovittujen toimenpiteiden laskelmia. Mutta tällaista luovaa kirjanpitoa hallituksen viestinnässä on vaikea ymmärtää. Vaikeita päätöksiä ei pääse pakoon sillä, että jätetään toimenpiteitä laskematta hallituksen tavoitteisiin.

Hallituksen tapa viestiä toimistaan ja työllisyystoimien laskentatapa saivat ankaraa kritiikkiä tuoreeltaan keskiviikkona ja sama meno jatkui eduskunnassa torstaina, kun oppositio arvosteli hallitusta kovin sanoin.