Kissa kesytettiin vain yhdessä paikassa, vahvistaa tuore tutkimus.
Kaikki maailman kesykissat ovat perua afrikanvillikissoista, jotka domestikoituivat Välimeren itäisen pään eli Levantin rannikolla.
Se on maanviljelyn vanhimman alkukodin, niin sanotun hedelmällisen puolikuun länsireunaa.
Siellä villikissat ilmeisesti metsästivät jyrsijöitä ihmiskunnan varhaisimmista viljavarastoista noin 12 000 vuotta sitten.
Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti asian vertaamalla villikissojen ja lähes 2 000 kesykissan perimää eri puolilta maailmaa.
Kesykissoista he valitsivat jalostamattomia koti-, maatiais- ja kulkukissoja. Niistä muinaisuus erottuu selvemmin kuin parinsadan viime vuoden aikana jalostetuista rotukissoista.
Jo aiemmin on perimää vertailemalla osoitettu, ettei kissaa kesytetty erikseen paikallisista villikissoista Kiinassa tai Kaakkois-Aasiassa, vaikka sielläkin maanviljely keksittiin itsenäisesti jo hyvin varhain.
Nyt Heredity-tiedelehdessä julkaistu tutkimus varmisti, ettei kissaa kesytetty erikseen myöskään muilla Lähi-idän seuduilla tai Pakistanin Indusjoella, joissa viljely virisi tai jonne se hedelmällisestä puolikuusta levisi.
Levantista kesykissat kulkeutuivat ihmisten mukana ensin läheisille Välimeren saarille ja Niilin laaksoon, sittemmin vähitellen eri puolille maailmaa.
Ajan mittaan ne jossain määrin risteytyivät paikallisten villikissalajien kanssa esimerkiksi Euroopassa ja Itä-Aasiassa.
Siitä aiheutuneet perimän erot eivät kuitenkaan riitä peittämään yhteistä alkuperää.
Julkaistu Tiede Luonnossa 1/2023
