Tekoälyn suurimmat riskit liittyvät siihen, miten sitä käytetään, arvioivat tutkijat. Autoritaarisille maille tekoäly antaa tehokkaita työkaluja ihmisten alistamiseen.
Jani Parkkari,
Virpi Hukkanen
Kaksi vaikutusvaltaista tahoa nosti keskiviikkona esille tekoälyn tuomia uhkia.
Teslan ja Twitterin omistaja Elon Musk ja lukuisat muut teknologiavaikuttajat varoittavat avoimella kirjeellä tekoälyn vaaroista. (siirryt toiseen palveluun) Verkossa kiertävän kirjeen on allekirjoittanut muun muassa Applen toinen perustaja Stephen Wozniak ja maailmanmaineeseen noussut israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari.
Kirjeessä vaaditaan puolen vuoden taukoa uuden teknologian kehittämisessä, jotta sen sovellukset eivät esimerkiksi pääsisi levittämään valheellista tietoa ympäri maailmaa.
Kirjeen allekirjoittavat ovat huolissaan myös siitä, että tekoäly saattaa kehittyä hallitsemattomasti ja korvata lopulta ihmiset. Tämä johtaisi nykyisen sivilisaation tuhoutumiseen.
– Tällaisia päätöksiä (maailman tulevaisuudesta) ei saisi siirtää teknologiajohtajille, joita kukaan ei ole äänestänyt tehtäväänsä, kirjeessä varoitetaan.
Toisen uhkakuvan toi keskiviikkona esille amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs.
Pankin ekonomistit maalailivat, että tekoäly lopettaa jopa 300 miljoonan ihmisen työt maailmasta. Esimerkiksi osa juristien töistä on automatisoitavissa.
Tutkijat kummissaan varoituksesta
Suomalaiset tekoälyn tutkijat ovat hieman ihmeissään varoituksista.
Nyt maalaillut uhkakuvat vaikuttavat epärealistisilta professori Petri Myllymäen mielestä.
– Ei ole tulossa mitään maailmaa tuhoavaa itsenäistä terminaattoria, Myllymäki tyynnyttelee.
Myllymäki on tutkinut tekoälyä 1980-luvun lopusta Helsingin yliopistossa, ja tekoälyn soveltamiseen liittyvät uhat ovat olleet pitkään tiedossa hänen mukaansa.
– Kaiken tekoälyn takana on ihminen ja tekoäly on hänen hallinnassaan, Myllymäki vakuuttaa.
Tekoälyyn perehtynyt Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ei hänkään murehdi terminaattoreista.
Niin kauan kun tekoäly ei ohjaa itsenäisesti keskeisiä asejärjestelmiä ja rakenna omin päin tuotantolaitoksia, maailmanvalloitukseen on matkaa.
– Voi perustellusti kysyä, miten täsmällisesti tekoäly voisi yhtäkkiä ottaa vallan maailmasta? Se on kuitenkin vain tietokoneen tai verkon sisällä toimiva ohjelma, Hallamaa miettii.
Professori Hallamaa on Suomen tekoälykeskuksen (FCAI) eettisen lautakunnan jäsen ja hän on kehittämässä tekoälyn hyödyntämistä julkishallinnossa.
Hallamaan mukaan tekoälyn riskit liittyvät ennen kaikkea siihen, kuinka ihmiset tulevat käyttämään sitä.
– Kiinan kaltaisille autoritaarisille maille tekoäly tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia valvoa ja alistaa omia kansalaisiaan, Hallamaa sanoo.
Kuuntele tekoälyn syövereihin sukeltava Uutispodcast.
Tekoäly heijastaa sille syötettyä materiaalia
Tekoälyn käyttöön liitetään usein esimerkiksi kysymys tasa-arvosta. Jos vaikkapa työnantaja ottaa käyttöön tekoälyn palkatessaan uusia työntekijöitä, tekoäly voi tehdä sen syrjivästi.
Tekoälyn käyttöön liittyvät ongelmat ovat kaikki jo olemassa yhteiskunnassamme, mutta nyt ne siirtyvät digitaaliseen muotoon, Petri Myllymäki kuvailee.
Professori Hallamaa on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa mielikuva tekoälystä jonkinlaisena puhtaana älynä on väärä.
– Tekoäly toimii sille syötetyn materiaalin pohjalta ja tämä materiaali on suurelta osin peräisin avoimista ja kehittyneistä maista, ei Kiinasta tai vaikka Afrikasta. Tämä lähdemateriaalin rajallisuus voi heikentää tekoälyn laatua merkittävästi, Hallamaa sanoo.
Professori Myllymäki pitää huolestuttavana tekoälyn tuotosten nopeaa leviämistä ja monistamista.
Tekoäly kykenee esimerkiksi luomaan nopeasti keksittyjä henkilöitä sosiaaliseen mediaan tuhansittain ja ne voivat toitottaa vaikkapa valheellisista sanomaa joukkovoimallaan. Poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset voivat olla ikäviä.
– Skaalautuvuus ja nopeus ovat niitä todellisia ongelmia, Myllymäki sanoo.
Hallamaan vertaa tekoälyä toiseen viime vuosien teknologiseen muutokseen, sosiaalisen mediaan.
– Tarpeeseen säädellä some-yhtiöiden algoritmeja on pikkuhiljaa herätty esimerkiksi EU:ssa, ja sama kehitys tulee varmaan näkymään viiveellä myös tekoälyn kanssa.
Myllymäkeä hieman huvittaa, että tekoälystä kohistaan julkisesti juuri nyt. Syynä on ehkä se, että uudet ilmaiset sovellukset ovat tulleet nyt koko kansan ihmeteltäviksi.
Tekoälystä on tullut tänä talvena kaikkien kännykän omistajien työkalu. Microsoft-taustainen Chat GPT voi kirjoittaa opiskelijan puolesta esseen tai tehdä muita tehtäviä. Sillä voi teettää vaikkapa kesälomasuunnitelman omasta puolestaan.
Yhteiskunnallisia vaikutuksia vaikea ennakoida
Professori Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta seuraa huolestuneena yleistä keskustelua. Hänen mielestään täytyisi olla tarkkana siitä, mihin tekoälyä käytetään – ei tekoälystä itsestään.
Tekoäly voi olla yhteiskunnallinen ongelma väärin käytettynä.
– Valeuutisia on yhä vaikeampi erottaa todesta, Ruckenstein sanoo puhelimessa.
Professori Ruckenstein toivoo, että tekoälyn käyttöä harkittaisiin tarkkaan. Se ei sovi kaikkialle.
– Kukaan ei voi vielä ymmärtää, mitä tekoälyn käyttöönotosta eri tehtävissä seuraa, Ruckenstein sanoo.
Uudet kaiken kansan tekoälysovellukset ovat tuoneet nyt näkyville teknologiaa, jota ammattilaiset ovat aikaisemmin käyttäneet amatööreiltä näkymättömissä.
– Kun Chat GPT:tä kokeilee, huomaa, että aika keskikertaistahan sen tuotos on, Ruckenstein sanoo puhelimessa.
Insinöörityötä uusien tekoälysovellusten taustalla Ruckenstein pitää silti vaikuttavana.
– Täytyy kuitenkin tarkistaa, että tekoälysovelluksen tuottama tieto on oikein, Ruckenstein muistuttaa.
Tekoälyohjelmien käyttäjän kannattaa olla siis valppaana ja kriittinen. Ruckenstein huomauttaa, että tekoälyn tuottaman tiedon arviointi vaatii asiantuntijuutta. Tekoäly itsessään ei välitä siitä, onko jokin asia totta.
Mutta entä se tekoälyn tuleminen tietoiseksi itsestään ja yritys tuhota ihmiskunta?
Hollywood-elokuvissa liian älykkääksi tullut kone pelkää aina ensimmäiseksi, että ihmiset yrittävät sammuttaa sen. Tämän tunteen vallassa kone aloittaa raivokkaan taistelun ihmiskuntaa vastaa.
– Ihminen on mestari inhimillistämään ihan kaikkea, jopa tietokoneohjelmia, professori Jaana Hallamaa huokaa.
