Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Energiakriisi | Sähköyhtiöiden ylimääräinen voitto­vero kurittanee ennen kaikkea Fortumia ja UPM:ää

Vanhan ydinvoiman ja vesivoiman suurimmat omistajat tekevät kalliilla sähköllä suuret voitot. Valtio aikoo periä osan näistä tuotoista vastineeksi ensi vuonna maksettavista sähkötuista.

Fortumilla vanhoihin jo poistettuihin voimaloihin, kuten Loviisan ydinvoimalaan on sitoutunut enää vähän pääomaa, mikä vaikuttaa voittoveron suuruuteen. Kuva:  Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hallituksen aikoma sähköyhtiöiden ylimääräinen voittovero voi tarkoittaa suurimmille sähköntuottajille jopa useiden satojen miljoonien eurojen verolaskua.

Valtiovarainministeriö lähetti perjantaina lausuntokierrokselle pikavauhtia valmistellun lakiluonnoksen ylimääräisestä voittoverosta. Ehdotus on perusteiltaan niin sanottu windfall-vero, eli valtio perii sähkön tuottajilta osan siitä tuotosta, jonka ne ovat saaneet Venäjän hyökkäyssodan jälkeen kallistuneesta sähköstä ikään kuin ansiottomasti.

Tarkoitus on verottaa 33 prosenttia yhtiöiden nettotuloksesta siltä osin kuin se ylittää sidotun oman pääoman viiden prosentin tuoton. Vero maksetaan tuloksesta normaalin 20 prosentin tuloveron lisäksi.

Vero koskee koko vuoden 2023 tulosta ja se kerätään jälkikäteen vuonna 2024.

Sähkön poikkeuksellisen korkea markkinahinta on tuottanut poikkeuksellisia voittoja lähes kaikille sähköntuottajille. Eniten sodan korottamista hinnoista ovat hyötyneet ne tuotantotavat, joiden kustannuksiin sota ei ole vaikuttanut.

Sota on nostanut suoraan tai välillisesti kaikkien polttoaineiden, kuten kivihiilen, maakaasun ja hakkeen sekä niitä käyttävien voimaloiden kustannuksia. Sen sijaan vesi-, ydin- ja tuulivoiman tuotantokustannuksiin sota ei ole vaikuttanut mitenkään. Nämä tuotantomuodot ovat tehneet erittäin hyvää tulosta.

Suurimmat vesi- ja ydinvoiman omistajat Suomessa ovat Fortum ja metsäyhtiö UPM. Esimerkiksi UPM:n energialiiketoiminnan liikevoittoprosentti kohosi jo heinä–syyskuussa 60 prosenttiin suhteessa liikevaihtoon. UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja Fortumin jälkeen.

Fortum on myynyt suuren osan tuottamastaan sähköstä etukäteen joko suoraan asiakkailleen tai johdannaismarkkinoiden kautta suojatulla hinnalla, mikä tarkoittaa että se ei hyödy täysimääräisesti sähkön kallistumisesta. Silti yhtiö on tehnyt jo tänä vuonna erittäin hyvää tulosta Suomen ja Ruotsin liiketoiminnoissa.

Valtiovarainministeriö arvioi ylimääräisen veron tuoton olevan noin 0,5–1,3 miljardia euroa. Suuri haarukka johtuu siitä, ettei kukaan tiedä, miten sähkön hinta ensi vuonna kehittyy.

Suomessa sähkön hintaan vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin aikataulu, tuulisuus ja lämpötila. Ja aina, kun sähköstä on niukkuutta naapurimaissa, se vetää hintoja ylös myös Suomessa.

Verolle ei kerrota mitään korvamerkittyä kohdetta valtion budjetissa, mutta sen voi ajatella korvaavaan jälkikäteen niitä satoja miljoonia euroja, jotka valtio käyttää ensi vuoden aikana korkeiden sähkön hintojen korvaamiseen sähkön käyttäjille Suomessa.

Pörssiyhtiöitä seuraavat analyytikot arvioivat maanantaina veron mahdollisia kustannuksia seuraamilleen yhtiöille. Inderesin Juha Kinnunen arvioi, että Fortumin ylimääräinen verolasku voi olla jopa 400–500 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Kinnunen kuitenkin korostaa, että arvioon liittyy paljon epävarmuutta, koska lakiehdotus voi vielä muuttua eikä sähkön hintaa tiedetä. Yhtiöiden julkistetuista tulostiedoista ei myöskään saa kaikkea tarvittavaa tietoa, jonka pohjalta veron suuruuden pystyisi vedenpitävästi laskemaan.

Hän pitää kuitenkin viiden prosentin oman pääoman tuottoa hyvin matalana kynnystasona.

”Alhainen taso tarkoittaa, ettei kyse ole vain poikkeustilanteen ylisuurien voittojen verotuksesta, vaan lisäverosta myös ilman tulosparannusta historiallisesta (alhaisella sähkönhinnalla saavutetusta) tulostasosta”, Kinnunen kirjoittaa analyysissään.

Iso osa Fortumin tuotantokapasiteetista on vanhaa, joten voimaloihin sitoutunut oma pääoma on varsin vähäinen, mikä on nostanut oman pääoman tuottoprosentit korkeiksi jo matalilla sähkön hinnoilla.

OP:n Henri Parkkinen puolestaan arvioi, että ensi vuoden tulosennusteen perusteella laskettuna Fortumin verolasku voisi olla 300 miljoonaa euroa ja UPM:lle enintään noin puolet siitä.

”Mutta nämä ovat hyvin pyöristettyjä arvioita”, hän lisää.

Sähköntuottajien lisäksi ylimääräinen vero koskee myös kaikkia sähkönmyyjiä. Jos ne onnistuvat tekemään sähkökaupalla poikkeuksellisen voiton, kolmasosa siitä peritään verona pois.

Sähkökauppiaat joutuvat tavalla tai toisella ostamaan sähkön markkinoilta, missä sekä johdannais- että spot-markkinoiden hinnat ovat nyt korkeita. Myyjille siis tuskin kertyy samassa määrin verotettavaa ylimääräistä tulosta kuin sähkön tuottajille, jotka hyötyvät suoraan Venäjän hyökkäyssodan ja energiapulan seurauksista.

Lakiluonnos on nyt lyhyellä lausuntokierroksella, jonka perusteella siihen voi tulla muutoksia. HS:n tietojen mukaan valtiovarainministeriö kuuli keskeisiä sidosryhmiä tosin jo valmisteluvaiheessa viime viikolla. Olennaiset näkemykset on siis kuultu jo ennen virallista lausuntokierrosta.

Inderesin Kinnusen mielestä muutosta kaipaisi ainakin sitoutuneen pääoman laskentatapa niin, että mukaan laskettaisiin oman pääoman lisäksi myös vieras pääoma eli lainaraha. Muuten laki kohtelisi yhtiöitä eri tavalla vain niiden pääomarakenteesta riippuen.

Tiukkaa leikkuria on mahdollista perustella sillä, että vesi- ja ydinvoima ovat tuottaneet omistajilleen satumaisia voittoja jo tänä vuonna. Näitä voittoja uusi vero ei koske, koska tällaisia lakeja ei voi säätää voimaan takautuvasti.

Esimerkiksi vanhan vesivoiman tuotantokustannus on lähellä nollaa eli myyntitulo on melkein puhdasta voittoa. Vesivoimaa kaiken lisäksi ajetaan eniten silloin, kun sähkö on kaikkein kalleinta.

Vesivoiman tuottajat ovat siis hyötyneet suoraan Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Yhtiöt saavat kuitenkin pitää kaksi kolmasosaa näistä voitoista verojen jälkeenkin.

Ylimääräinen ja väliaikainen voittovero perustuu yhtäältä hallituksen päätökseen valmistella Suomeen ansiottomia voittoja verottava windfall-vero.

Toisaalta laki toimeenpanee EU:n komission syyskuun lopussa antaman asetuksen, jonka mukaan jäsenmaiden pitää peritä sähköyhtiöiltä 180 euroa megawattitunnilta ylittävä sähkön hinta pois sähköntuottajilta. Veron toteutustapa on huomattavasti yksinkertaisempi kuin EU:n asetuksen sisältö.

Voittovero koskee myös esimerkiksi öljy-yhtiöitä, mutta uusiutuviin polttoaineisiin panostava Neste jäänee sen rajauksen ulkopuolelle.

RuotsiSSA päädyttiin pääasiassa fossiilisista polttoaineista liikevaihtonsa saavien yhtiöiden voittojen osalta saman tyyppiseen ratkaisuun kuin Suomessa. Sähköyhtiöiden osalta valmistelua on lykätty ensi vuoden puolelle.

Esimerkiksi öljy-yhtiöitä koskevassa laissa ylimääräisen veron suuruus on 33 prosenttia. Lain valmistelijat tekivätkin tiivistä yhteistyötä valmisteluvaiheessa maiden välillä.

Ruotsissa ylimääräisen tuoton rajaa ei tosin ole määritetty suhteessa sidotun pääoman tuottoon, vaan suhteessa aiempien vuosien tulokseen. Veroa perittäisiin verotettavasta tuloksesta, joka ylittää vähintään 20 prosentilla vuosien 2018–2021 keskimääräisen verotettavan tuloksen tason.

Oikaisu 6.12. klo 11.05: Toisin kuin artikkelissa aiemmin luki Ruotsin jo käsittelyssä oleva laki ei koske sähköyhtiöitä vaan ainoastaan fossiilisilla polttoaineilla liiketoimintaa tekeviä yhtiöitä.

Lue lisää: Sähkön tuottajille ja myyjille tulossa ylimääräinen 33 prosentin voittovero

Lue lisää: UPM:stä tuli vaivihkaa elintärkeä Suomen sähkö­markkinalle – Näin se näkyy