Suurvallat ovat pidättäytyneet vuosikymmeniä ydinaseiden testaamisesta, mutta Ukrainan sodan pelätään muuttavan tilannetta.
Timo Myllyniemi
Ensin presidentti Vladimir Putin kertoi Venäjän testanneen onnistuneesti ydinreaktoria voimanlähteenään käyttävää Burevestnik-risteilyohjusta. Ohjusta on kutsuttu ”lentäväksi Tshernobyliksi”.
Sitten venäläinen propagandisti ja Russian Today -televisiokanavan päätoimittaja Margarita Simonjan ehdotti, että Venäjän pitäisi tehdä ydinkoe Siperian yllä.
Joten kun Venäjä viime viikolla ilmoitti vetäytyvänsä ydinkokeet kieltävän kansainvälisen sopimuksen ratifioinnista, maailmalla nousi jälleen huoli Venäjän mahdollisista ydinasesuunnitelmista.
Lue lisää: Putin uhosi ”superaseilla” – tällaisia ovat ”lentävä Tshernobyl” ja ”Saatana 2”
Lue lisää: CNN: Satelliittikuvat paljastivat huolestuttavan asian – mitä ydinasevaltiot puuhaavat?
Putinin Venäjä on Ukrainan sodan aikana jo vilautellut ydinaseen mahdollisuutta.
Putin ilmoitti, että ennen uusien ohjusten sarjatuotantoa Venäjän pitää vielä tehdä joitakin ”hallinnollisia” järjestelyjä.
– Asiantuntijat sanovat, että kyse on uudesta aseesta. Siksi on tarpeen varmistaa, että sen erikoistaistelukärki toimii moitteettomasti, ja sitä varten on tehtävä kokeita, Putin sanoi.
Tulkinnanvaraiseksi jäi, sisältyisikö Putinin tarkoittamiin kokeisiin ydinlatauksen räjäyttäminen.
– Hän viittasi siihen, että ne joutuvat tekemään lisätestejä, että heillä olisi riittävän turvallinen ydinkärki laitettavaksi tällaisen ohjuksen kannettavaksi. Jos venäläiset haluavat kehittää omaa ydinteknologiaansa eteenpäin, kyllä siinä ydinkokeella on suuri merkitys, sanoo Säteilyturvakeskuksen (STUK) ylitarkastaja Mikael Moring.
Lue lisää: Venäjä vetäytyy ydinkokeet kieltävästä sopimuksesta
Alla olevalla videolla tutkija Hanna Smith kertoo, missä tilanteessa Venäjä voisi käyttää ydinasetta.
Keskiviikkona Venäjä ilmoitti testanneensa menestyksekkäästi kykyään laukaista ”massiivinen ydinvastaisku” maalta, mereltä ja ilmasta. Reutersin mukaan Kreml kertoi harjoitukseen sisältyneen ohjuslaukaisuja maalla olevasta siilosta, ydinsukellusveneestä sekä pitkän matkan pommikoneista.
– Ballististen ja risteilyohjusten käytännön laukaisuja tapahtui harjoituksen aikana, Kreml kertoi.
Puolustusministeri Sergei Shoigun mukaan joukot harjoittelivat ”massiivista ydiniskua”, joka olisi vastaus mahdolliseen ”aggressorin ydinhyökkäykseen”.
– Tapahtumien edetessä testattiin sotilasjohdon viranomaisten valmiustasoa sekä korkea-arvoisemman ja operationaalisen henkilöstön kykyä organisoida heidän alaisuudessaan toimivia joukkoja. Harjoituksen edetessä suunnitellut tehtävät suoritettiin täysin, Kreml tiedotti.
Venäjä on toteuttanut vastaavia harjoituksia aiemminkin enemmän tai vähemmän säännöllisesti.
Länsimaiset asiantuntijat ovat jo pitkään arvelleet, että Venäjä voisi aloittaa ydinkoeohjelman painostaakseen länttä lopettamaan Ukrainan aseistamisen. STUKin ylitarkastaja Moring arvioi asiaa seuraavasti:
– Jotkut näkevät tämän (ratifioinnin perumisen) voivan olla viite siihen. Itse näkisin asian niin, että kyllä he voisivat valmistella ydinkoetta ilman perumistakin. Mikään ei olisi estänyt heitä tekemästä ydinkoetta jo aikaisemmin.
”
Mikään ei olisi estänyt heitä tekemästä ydinkoetta jo aikaisemmin.
Yhdysvallat allekirjoitti sopimuksen 1996, mutta ei ole koskaan ratifioinut sitä. Sopimuksen samana vuonna allekirjoittanut Venäjä sitä vastoin ratifioi sopimuksen vuonna 2000. Vaikka Venäjä peruutti ratifioinnin, on se sanonut pysyvänsä sopimuksen allekirjoittajana.
– Tässä on aika tärkeä ero. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina eivät ole kumpikaan ratifioineet sopimusta, niin nythän Venäjä voi hehkutella sillä, että he asettuvat samalle tasolle, jolla Yhdysvallat jo on, huomauttaa Moring.
Ydinkoekieltosopimuksella on kaksi päämäärää: etteivät uudet valtiot pääsisi testaamaan ydinpommeja ja siten nousta ydinasevaltioiksi sekä vaikeuttaa ja hankaloittaa jo olemassa olevien ydinasevaltioiden asekehitystä.
”
Esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina eivät ole kumpikaan ratifioineet sopimusta, niin nythän Venäjä voi hehkutella sillä, että he asettuvat samalle tasolle, jolla Yhdysvallat jo on.
Suurvallat eivät ole tehneet ydinkokeita vuosikymmeniin. Tällä vuosituhannella ainoastaan Pohjois-Korea on tehnyt ydinkokeita.
Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Rjabkov totesi viime viikolla, että Moskova kunnioittaa edelleen kieltoa ja aloittaa ydinkokeet uudelleen vain, jos Washington tekee sen ensin.
Yhdysvallat suorittikin pian Venäjän ilmoituksen jälkeen testin Nevadan ydinkoealueella. Maan alla alla tehtiin kemiallinen räjähdys, jonka yhteydessä käytettiin merkkiaineita. Sen jälkeen pyrittiin havainnoimaan, miten merkkiaineet tulevat maankuoren läpi.
Testin tarkoituksena oli kokeilla, millä tavoin voidaan havaita mahdollisia, hyvin pieniä maanalaisia ydinkokeita.
– Tai jotain tällaista. Aivan tarkalleenhan he eivät ole kertoneet, mitä tutkivat, sanoo Moring huomauttaen kyseessä olleen Yhdysvaltain asevoimien testin, jonka tarkka luonne on salainen.
Lue lisää: Pohjois-Korea kirjasi perustuslakiinsa olevansa ydinasevalta
Nevadan eteläosassa sijaitseva koealue. Kuva: Nevada National Security Sites
Moring toteaa, että testin valmistelu on vaatinut paljon aikaa.
– Ei tällaisia tehdä hetken mielijohteesta, joten se oli jo aikaisemmin suunniteltu.
Hän ei lähde aprikoimaan, oliko Venäjän ilmoituksella mahdollisesti yhteyttä Yhdysvaltain testiin.
– En osaa arvioida, oliko ajankohta valittu tarkoituksella tai vain huonoa pelisilmää, vai minkä takia näin on tehty.
”
Ei tällaisia tehdä hetken mielijohteesta, joten se oli jo aikaisemmin suunniteltu.
