Jyrkkä korkojen nousu on syössyt asuntojen hinnat laskuun. Pohjolassa pahin kärsijä on ollut tähän mennessä Ruotsi, missä asuntojen hinnat ovat pudonneet 13 prosenttia huipustaan, mutta alaspäin on tultu myös Suomessa.
Suomessa asuntojen hinnoista on haihtunut 3–4 prosenttia, pääkaupunkiseudulla viisi prosenttia.
Suomen ja Ruotsin asuntomarkkinoissa on monia eroja, mutta ainakin yksi asia niitä yhdistää.
Sekä Suomessa että Ruotsissa vaihtuvakorkoisten asuntolainojen osuus on suhteellisen suuri, selviää Nordean tekemästä vertailusta.
Korkojen nousu iskee nopeasti
Suomessa lähes kaikki asuntolainat on sidottu joko vuoden tai sitä lyhyempään viitekorkoon. Iso osa altistuu korkojen nousulle täysimääräisesti viimeistään vuoden kuluessa korkojen noususta.
Ruotsissa vaihtuvakorkoisten lainojen osuus uusista asuntolainoista on 70 prosentin luokkaa.
Euroalueella vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on ollut viime vuosina keskimäärin alle 20 prosenttia.
Suurin osa euroalueen lainoista on yli vuoden pituisia kiinteäkorkoisia lainoja. Esimerkiksi Saksassa normi on kymmenen vuoden kiinteä laina. Monissa maissa on vielä pidempiä kiinteäkorkoisia lainoja.
”Muualla Euroopassa korkokustannukset eivät nouse samaan tahtiin.”
Suomessa ja Ruotsissa korkojen nousu iskee kotitalouksiin paljon nopeammin kuin euroalueella keskimäärin, ja korkomenot ovat pois kulutuksesta.
Muualla Euroopassa korkokustannukset eivät nouse samaan tahtiin, mikä voi ylläpitää inflaatiota epätoivotun korkealla pidempään. Ja niin kauan kuin inflaatio pysyy liian korkealla, Euroopan keskuspankin EKP:n on jatkettava korkojen nostamista.
Ruotsi voi kääntää kurssiaan
Suomen tilanne on esimerkki siitä, miten EKP:n rahapolitiikka välittyy eri lailla eri euromaihin.
Ruotsi puolestaan ei ole osa euroaluetta. Maalla on oma rahapolitiikka. Jos Riksbanken huomaa, että korot alkavat olla kotitalouksien näkökulmasta liian korkealla, se voi höllentää korkoruuvia.
Suomessa on käyty keskustelua epäsymmetrisistä sokeista, joissa pienen maan tilanne eroaa merkittävästi euroalueen yleistilanteesta. Rahapolitiikan epäsymmetrisestä välittymisestä on puhuttu vähemmän.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen näkee, että ainakin asuntomarkkinat Suomessa ovat paljon herkemmät koronnostoille kuin euroalueella keskimäärin. Korkojen eritahtinen välittyminen talouteen voi johtaa epäedulliseen rahapolitiikan viritykseen.
Toki suomalaiset hyötyvät vastaavasti keskimääräistä enemmän korkojen laskiessa. Herää silti kysymys, olisiko euro-Suomessa sittenkin parempi siirtyä pidempiin kiinteäkorkoisiin asuntolainoihin.
