Koronan vastaiselle taistelulle ei sairaaloissa näy loppua. Anestesian ja tehohoidon erikoislääkäri Katriina Rautjärvi kertoo Iltalehdelle, ettei 1,5 vuoden jälkeenkään koronataistelulle näy loppua. Tilanne on kestämätön niin hoitajille kuin lääkäreillekin. Rautjärven mukaan teho-osastoilla on viimeksi oltu normaalitilassa maaliskuussa 2020. Sen jälkeen ei normaalista ole ollut tietoakaan.

– Leikkaustoiminta piti alkuun ajaa kokonaan alas. Koko ajan on ollut kiinni hoitajien määrästä. Riittäviä resursseja ei ole eikä varalla olevia osaavia tehohoitajia ole saatavilla.

Ensiapuna anestesiahoitajia pikakoulutettiin tehohoitajiksi, mutta hoitajat ovat joutuneet suorittamaan sellaisia työtehtäviä, joihin he eivät ole saaneet kokonaisvaltaista koulutusta.1,5 vuotta sitten siirryttiin niin kutsuttuun kahden teho-osaston järjestelmään, jossa tehohoidossa olevat koronapotilaat erotettiin muista.

Pandemia-aikana sairaaloissa on ollut käytössä kahden teho-osaston järjestelmä. Katriina Rautjärvi

Päijät-Soten yksikössä, jossa Rautjärvi toimii lääkärinä, on yhteensä kahdeksan tehohoitopaikkaa. Se vastaa melko normaalia määrää valtakunnallisessa keskussairaaloiden vertailussa. Koronapotilaat kuormittavat tehohoidon kapasiteettia. Rautjärvi kertoo, että se johtaa yhä kasvavaan leikkausvelkaan.

– Isompi teho-osasto tarkoittaa leikkaussalin sulkua. Jos meillä on teho-osastolla kolme koronapotilasta, meille jää enää 1-2 puhdasta tehohoitopaikkaa yksikköömme. Tällöin joudumme siirtämään potilaita muualle.

Tehohoitopotilaiden määrä on kasvanut syksyn mittaan koko Suomessa. Maassa oli perjantain tiedon mukaan 36 ihmistä tehohoidossa, kun vielä syyskuun 20. päivänä potilaita oli 19.

Potilaita siirrettävä satoja kilometrejä

Rautjärven mukaan potilaita joudutaan toisinaan siirtämään pitkiäkin matkoja. Hengityspotilaan siirtoon liittyy aina riskejä, sillä esimerkiksi kanyylit tai hengitysputket voivat siirron aikana irrota. Hän kertoo, että siirroissa on aina oltava mukana anestesialääkäri ja tehohoitaja.

Koronapotilaat on pidettävä tiukasti erillään muista potilaista. Katriina Rautjärvi

Potilaiden siirrot voivat olla haastavia senkin osalta, että Helsingin ja Tampereen yksiköt saattavat olla täynnä. Päijät-Sotesta on jouduttu kuljettamaan myös korkean riskin hengityspotilaita muun muassa Turkuun ja Kuopioon.

Päijät-Soten yksikössä päivystää kaksi anestesialääkäriä. Jos toinen heistä joutuu lähtemään mukaan potilaan siirtoon, jää toiselle päivystäjälle hallinnoitavakseen koko yksikkö.

– Jos tulee vaikka kaksi elvytystä samaan aikaan, joutuu valitsemaan kumman niistä priorisoi. Peruskauraa meille, arvioi Rautjärvi.

Potilaiden siirrot ovat haastavia ja niihin sisältyy aina riskejä. Katriina Rautjärvi

Tarvetta potilaiden siirroille esiintyy tasaisesti. Pahimmillaan Päijät-Sotessa on jouduttu siirtämään seitsemän tehohoitopotilasta yhdeksän päivän aikana. Koronapotilaiden lisäksi siirtoja joudutaan tekemään myös esimerkiksi aivovammapotilaille, jotka on lähetettävä Helsinkiin neurokirurgille. Siirroista on Rautjärven mukaan tullut koronan myötä todella kuormittavia.

– Emme yksinkertaisesti jaksa enää. Kun meille tulee pyyntö siirtää potilas toiseen kaupunkiin, niin niihin ei vain löydy enää siirtäjää, kun voimavaramme eivät riitä ylimääräiselle keikalle lähtemiseen. Seuraavana aamuna pitää joka tapauksessa tulla taas töihin.

Päijät-Sotessa on ollut tilanteita yöaikaan, jolloin tehohoitopaikkoja on ollut vain kaksi, mutta tehohoitoa vaativia potilaita neljä. Silloin on jouduttu siirtämään osa tehohoitopotilaista heräämöön, jonne yleensä viedään potilaita leikkausten jälkeen. Heräämö ei vastaa teho-osastoa. Näissä tilanteissa joudutaan usein seuraavana päivänä siirtämään siirtämään potilas toiselle paikkakunnalle.

Kuolemanpelko läsnä teho-osastolla – nuorten määrä kasvussa

Rautjärven mukaan lähes jokainen potilas kysyy ennen hengityskoneeseen joutumista ”heräänkö, jäänkö henkiin?”. Vastaus on lääkärin mukaan, että ”saatat kuolla”, vaikka sitä harvemmin potilaalle suoraan sanotaankaan.

Nuoria aikuisia on syksyn aikana tullut sairaalahoitoon yhä enenevissä määrin.

– Tällä hetkellä nähdään, että rokottamattomien henkilöiden sairaalahoidon tarve on lisääntynyt. Selkeä trendi on, että erityisesti nuorten aikuisten määrä sairaalassa on lisääntynyt.

Sairaalassa joudutaan jatkuvasti arvioimaan sitä, siirretäänkö potilas tehohoitoon vai ei. Kun paikkoja on rajallisesti, priorisointejakin on lääkärin mukaan pakko tehdä. Ikä ei ole määrittelevä tekijä siinä, siirretäänkö potilas tehohoitoon vai ei. Arviossa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, millaisia (mahdollisesti parantumattomia) sairauksia henkilöllä on.

– Meillä voi olla viisikymppinen monisairas potilas, joka rajataan tehohoidon ulkopuolelle, ja meillä voi olla 85-vuotias yksin asuva, päivittäin lenkkeilevä ikäihminen, joka vielä otetaan tehohoitoon.

Päätökset tehdään aina kokonaisharkintaa käyttäen, ja useampaa ammattilaista konsultoiden.

Leikkausvelka on lisääntynyt koronapandemian seurauksena. Katriina Rautjärvi

Maailmanlaajuisesti koronaan on kuollut miljoonia ihmisiä, Suomessa toista tuhatta. Rautjärven mukaan koronauutisointi Suomessa on ollut verrattain kilttiä moneen muuhun maahan verraten.

– Meillä ei uutiskuvissa näy ruumiskasoja, ruuhkatilanteita teho-osastoilta, eikä meillä ole näytetty kuvia siitä, kun omainen itkee kuolevan koronapotilaan vieressä lasiseinän toisella puolella, koska myöskään omaiset eivät pääse sillä viimeisellä hetkellä pitämään kädestä kiinni.

”Syödään jos ehditään, käydään vessassa jos ehditään”

Terveydenhuollon henkilöstö on ollut äärirajoilla jo pitkään. Kiire ja stressi on jatkuvasti läsnä eikä tekijöitäkään yksinkertaisesti ole riittävästi.

– Syödään jos ehditään, käydään vessassa jos ehditään, Rautjärvi kertoo.

Hoitajia on hänen mukaansa ajettu alas ja aliarvostettu monen vuoden ajan. Se näkyy myös Päijät-Sotessa, jossa etenkin nuoret ovat opiskelleet itselleen uuden ammatin ja vaihtaneet alaa. Tätä tapahtui paljon jo ennen koronaa, mutta myös sen aikana.

Tilanne on erittäin raskas niin hoitajille kuin lääkäreillekin. Koronatilanteen helpottamiseksi Rautjärvi näkee yhden selkeän keinon.

– Pientä toivoa on, jos saadaan lisättyä rokotuskattavuutta entisestään. Itselläni on kolme rokotetta, ja vaikka saisimme koronatartunnan, se olisi toivottavasti vain lieväoireinen tai positiivinen tulos nenän päässä eikä saattaisi meitä sairaalahoitoon.

Niitä henkilöitä jotka eivät syystä tai toisesta rokotetta halua ottaa, Rautjärvi kehottaa käyttämään maskia, huolehtimaan käsihygieniasta ja pysymään poissa väkijoukoista.

Katriina Rautjärvi toivoo, että mahdollisimman moni ottaisi rokotteen. Katriina Rautjärvi

Hänen omassakin tuttavapiirissään on henkilöitä, jotka eivät ainakaan toistaiseksi ole rokotetta ottanut. Rautjärven on tällä hetkellä vaikea suhtautua rokottamattomiin, sillä hän on itse ollut jo 1,5 vuoden ajan pandemian etulinjassa ja nähnyt, mihin tauti pahimmillaan voi johtaa.

Kaikissa rokotteissa on tietysti omat sivuvaikutuksensa, mutta yksi asia on Rautjärven mukaan täysin varmaa.

– 5G:tä tai muutakaan seurantalaitetta siitä ei tule.

Kaikki uutiset koronaviruksesta.