Kuivuudesta kärsineessä koskessa ei aiemmin virrannut kalojen kannalta riittävästi vettä, mutta ohitusuoma ratkaisi ongelman. Uoma on enemmän kuin pelkkä ohituskaista, sillä kalat myös kutevat uomassa.
Varkaudessa on seurattu jännityksellä, miten ensimmäinen kesä uudessa luonnonmukaisessa Ämmäkosken ohitusuomassa houkuttelee vaelluskaloja. Tavoitteena on ollut, että erittäin uhanalainen järvitaimen ja jopa äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi palaisivat alueelle ja kannat alkaisivat vahvistua.
Mitä pitemmälle syksyn kutuaika on edennyt, sitä suurempi on ollut sekä asiantuntijoiden että varkautelaisten iloinen hämmästys. Ohitusuomassa käy suorastaan kuhina.
WWF:n Luontolive-kameran kautta on nähty, että asetettu tavoite on jo saavutettu: sen lisäksi, että erittäin uhanalainen järvitaimen on hyväksynyt ohitusuoman nousureitikseen, se on myös valinnut sen kutupaikakseen.
Enemmän kuin ohituskaista
WWF:n ohjelmajohtaja, lohikaloista väitellyt tohtori Sampsa Vilhunen arvioi kalakameran tallenteiden perusteella, että ohitusuoman järvitaimenista jopa puolet on villejä, luonnossa syntyneitä kaloja. Tämä tukee ajatusta, että mikäli ohitusuomasta tehdään riittävän luonnonmukainen, siitä voi tulla enemmän kuin vain ohituskaista vaelluskaloille.
Nyt odotetaan jännityksellä, löytääkö äärimmäisen uhanalainen järvilohi ohitusuoman jossain vaiheessa.
– Niitä on saatu saaliiksi tästä vuosikymmenien aikana ja nyt sitten jää nähtäväksi, löytävätkö ne tuolta Saimaasta enää tänne, ja onko tässä sellaiset olosuhteet, että ne pystyivät jopa lisääntymään täällä.
Poikasten selviytyminen vielä arvoitus
Täytenä yllätyksenä syksyn kuturuuhka ei tullut. Kutupesälaskentojen perusteella havaittiin jo viime keväänä, että alkiot olivat selvinneet merkittävästi paremmin talvesta kuin aikaisempina vuosina.
– Se oli ensimmäinen merkki siitä, että Ämmäkoski saattaa lähteä toipumaan.
Syksyn aikana mahdollisesti nähdään, kuinka poikasiksi kehittyneet alkiot ovat selviytyneet kuluneesta kesästä.
– Uuteen uomaan ei ole vielä ehtinyt syntyä kovin vahvaa pohjaeläimistöä, joka on poikasten tärkein ravinnonlähde. Sekin tilanne tosin paranee ajan myötä.
Kosket valjastettiin yli sata vuotta sitten
Varkauden kosket valjastettiin energian tuotantoon vuonna 1912. Vuoden 1916 jälkeen Ämmäkosken yläosaan rakennettiin pato. 1970-luvulla patoon rakennettiin betoniset kalaportaat, mutta ne eivät toimineet toivotusti. Veden tiukan säännöstelyn vuoksi koski kärsi kuivuudesta tulva-aikoja lukuun ottamatta ja elinolosuhteet olivat kaloille erittäin huonot.
– Nämä uomat olivat suuren osan vuodesta kuivillaan, ei siis mikään koski vaan lähes seisovan veden allas. Veden puute varsinkin talviaikaan tuhosi mädin, Sampsa Vilhunen sanoo.
Säännöstelypadon ohittava luonnonmukainen uoma valmistui vuosi sitten 30. marraskuuta. Se on Suomen suurimpiin kuuluva luonnonmukainen ja koskimainen kalatie keskellä Varkauden kaupunkia.
Vilhusen mukaan vaelluskalojen nousussa kyse on ennen kaikkea virtaavan veden määrästä.
– Taimen ja harjus voivat löytää hieman pienemmänkin virran mutta esimerkiksi lohi etsiytyy aina kohti suurinta virtausta.
Vilhusen mukaan on erityisen tärkeää, että ohitusuomassa ja koskessa on nyt riittävästi vettä vuoden ympäri. Aikaisemmin kuivuudesta kärsineeseen Ämmäkoskeen saatiin ohitusuoman kautta kosken kokonaisvirtaamasta noin 10 prosentin osuus.
– Valitettavasti aivan uusillakin teknisillä kalateillä, kuten Kymijoella, kala ei näytä löytävän kalatiehen, ehkä koska vettä ei ole riittävästi. Suomi on myös täynnä muita kuivuudesta kärsiviä, säännösteltyjä koskia, joihin tulisi päästää pysyvä ympäristövirtaama.
Stora Enso luovutti veden ilmaiseksi
Stora Enson Varkauden tehtaat ovat tuottaneet Ämmäkosken vesivoimalla noin 10 prosenttia koko tehtaan energiatarpeesta. Siitä noin kymmenys jää nyt saamatta, sillä yhtiö päätti antaa tarvittavan vesimäärän pysyvästi Ämmäkosken kalakannan ja alueen virkistyskäytön elvyttämiseen ilman korvausta.
– Lähdettiin tutkimusten ja selvitysten kautta hakemaan, että minkälainen virtaama voisi parantaa koskialueen tilannetta ja on kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Tässä oli alusta alkaen hyvä ja rakentava henki, Stora Enson Varkauden tehtaiden johtaja Jarkko Tehomaa sanoo.
Tehomaa on tyytyväinen lopputulokseen. Keskelle kaupunkia ja aivan tehtaan viereen tuli erinomainen virkistysalue.
– Olimme nyt syksyllä tehtaan väen kanssa tekemässä koskikunnostusta. Siirreltiin kiviä ja sorastettiin kutupaikkoja.
Paluuta vanhaan ei ole
Ämmäkoski tunnettiin arvokkaana kalapaikkana jo 1500-luvulla. Silloin Suomen koskissa polski geneettisesti ainulaatuisia, jopa koskikohtaisia taimenkantoja. Ne kannat on menetetty koskien uittoperkauksen ja vesivoimarakentamisen myötä.
Kalakantojen romahtamista on korvattu kalaistutuksilla. Yli vuosisadan ajan jatkuneet istutukset yhdenmukaistivat taimenkannat koko Suomessa.
– Meillä on istutettu suuret määrät taimenta pitkin eri vesistöjä, mutta istutukset on hoidettu lähinnä muutamilla viljelyssä olevilla kannoilla. Niitä syydettiin ympäri Suomea, Vilhunen sanoo.
Ämmäkosken hanke on osa vaelluskalojen luontaista elinkiertoa edistävää maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmaa, jossa parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautetaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.
