125 000 vuotta vanhoihin norsujen luihin on jäänyt viiltojälkiä neandertalinihmisten piikivisistä työkaluista.
Taiteilijan näkemys neandertalinihmisistä. Kuva: SCIENCE PHOTO LIBRARY
Ville Soininen HS
Tuoreen tutkimuksen mukaan neandertalinihmiset metsästivät jättimäisiä norsuja ja he ovat saattaneet elää suuremmissa ryhmissä kuin aikaisemmin on ajateltu.
Uutistoimisto AFP:n mukaan tutkijat päätyivät näihin tuloksiin tutkimalla 125 000 vuotta vanhoja Palaeoloxodon antiquus -norsujen jäänteitä. Tämän norsulajin täysikasvuiset urokset saattoivat painaa jopa 13 tonnia, ja ne olivat kolme kertaa suurempia kuin nykyiset aasiannorsut. Laji kuoli sukupuuttoon noin 30 000 vuotta sitten.
Noin 70 norsun jäänteet löydettiin 1980-luvulla hiililouhoksesta Hallen kaupungin läheltä silloisesta Itä-Saksasta.
”Tämä on varhaisin todiste norsujen metsästyksestä ihmisen evoluutiosta”, sanoi tutkimuksen tekijöihin kuuluva Wil Roebroeks AFP:lle. Hän on arkeologian professori Leidenin yliopistossa Hollannissa.
Tutkijat päättelivät norsujen luista, että eläimet oli metsästetty eikä kyseessä ollut raatojen syöminen. Suurin osa eläimistä oli aikuisia uroksia. Urokset olivat helpompia saaliita, sillä naaraat liikkuivat laumoissa poikasten suojelemiseksi. Yksittäiset urokset oli helpompi ahdistaa esimerkiksi muta- tai ansakuoppiin.
Norsujen luihin on jäänyt viiltojälkiä neandertalinihmisten piikivisistä työkaluista. Alueelta on löytynyt myös jälkiä nuotioista, joten neandertalinihmiset ovat saattaneet esimerkiksi savustaa norsujen lihaa.
Lue lisää: Maailman vanhimman aterian jäännökset paljastavat neandertalinihmiset kelpo kokeiksi
”Ne olivat suurimpia alueella eläneitä kaloripommeja”, Roebroeks sanoo norsuista.
Hänen mukaansa yhden kymmenen tonnia painavan aikuisen urosnorsun ruhosta olisi saanut varovaisenkin arvion mukaan vähintään 2 500 päivittäistä ruoka-annosta neandertalinihmisille.
Roebroeksin mukaan on vaikea arvioida, kuinka suurissa ryhmissä neandertalinihmiset elivät.
”Kymmenen tonnia painavan norsun ruhon käsittely ennen kuin se mätänee on vaatinut ehkä kahdenkymmenen neandertalinihmisen työpanoksen.”
Roebroeks uskoo, että lihaa säilöttiin tai neandertalinihmiset ovat saattaneet myös elää suuremmissa ryhmissä kuin aiemmin on ajateltu.
Tutkimus julkaistiin keskiviikkona Science Advances -tiedejulkaisussa.
