Lue tästä Iltalehden pääkirjoitus sunnuntailta.

Tässä on SDP:n Matias Mäkysen vastaus pääkirjoitukseen.

ETLA:n Kangasharjun mukaan SDP:n Mäkynen antaa ymmärtää, ettei työttömyysturvan porrastuksesta ole apua.

– Kesällä raporttinsa jättänyt työllisyyden tutkijaryhmä päätyi olemaan suosittamatta työttömyysturvan porrastusta vain yhden ruotsalaistutkimuksen vuoksi. Samassa raportissa todetaan, että laaja tutkimusnäyttö osoittaa selvästi työttömyysturvan keston lyhentämisen ja tason alentamisen parantavan työllisyyttä, Kangasharju toteaa.

Kangasharjun mukaan Mäkynen myös ”antaa ymmärtää, että kannustinloukut ovat mitättömiä”.

– Valtion taloudellinen tutkimuskeskus totesi kesällä 2018, että kannustinongelmat ovat vähäisiä sellaisilla ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavilla, joilla on vähän muita tulonsiirtoja. Muilla työttömillä kannustinongelmat ovat paljon suuremmat.

– Menneenä kesänä THL:n sivuilla julkaistussa blogissa osoitetaan, että Suomen työttömistä 10 prosenttia on työttömyysloukussa eli työtä ei kannata ottaa vastaan. Se tarkoittaa Mäkysen käyttämillä luvuilla 35 000 henkilöä. Lisäksi THL:n blogissa käytetään kireää 80 prosentin rajaa, jolloin työtön on loukussa, jos työllistyminen lisää omia tuloja vain 20 prosenttia.

– Kun käytetään esimerkiksi muutama vuosi sitten Euroopan komission julkaisun 75 prosentin rajaa, loukkuun jääneitä ihmisiä on merkittävästi enemmän. Työttömyysloukun määritelmällehän ei ole mitään yhteisesti sovittua tieteellistä raja-arvoa. Etla on parasta aikaa tekemässä omaa arviotaan työttömyysloukkuun jääneiden ihmisten määrästä. Tulokset julkistetaan ensi vuoden puolella, Kangasharju toteaa.

”Merkittävästi enemmän tarvitaan”

ETLA:n Kangasharju ottaa kantaa myös Mäkysen väittämään, että hallitus on tehnyt merkittävän määrän työllisyyspäätöksiä.

– Kun lasketaan yhteen hallituksen työllisyyttä heikentäneet päätökset, työllisyyspäätösten hintalappu julkiselle taloudelle ja ensi keväälle luvatut 0,1 miljardin toimet, hallitus on parantanut julkista taloutta työllisyystoimin yhteensä noin 0,3 miljardilla eurolla.

– Kun talouden tuottavuuskehitystä parantaviakaan toimia ei ole kuulunut, hallituksen tavoittelemasta julkisen sektorin rahoitustilanteen parantamisesta 2-2,5 miljardilla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä on nyt kasassa 12 %. Merkittävästi enemmän siis tarvitaan, Kangasharju toteaa.