EU-mailla on vaikeuksia löytää kaikille käyvä sanamuoto, jolla Israelia pyydetään lopettamaan sotilastoimet avustuskuljetusten päästämiseksi Gazaan.
Palestiinalaispoika kuvattiin Maailman terveysjärjestö WHO:n avustusrekan kyydissä Khan Younisissa Gazan alueen eteläosassa maanantaina. Kuva: Ahmed Zakot / Zuma
Jarno Hartikainen HS
Bryssel
Vaatiiko Euroopan unioni Gazaan tulitaukoa, humanitaarista taukoa vai humanitaarisia taukoja? Tämä arkikatsannossa hiuksen hieno sävyero on keskeinen kiistakysymys, kun EU-maiden päämiehet torstaina kokoontuvat Brysselissä hiomaan yhteistä kannanottoa Lähi-idän tilanteeseen.
”Ero on hiukan semanttinen”, myöntää eräs diplomaattilähde.
Kiista on kuitenkin mitä poliittisin ja kuvaa sitä herkkyyttä, jolla EU hakee tasapainoa kannanotoissaan Lähi-idän tilanteeseen. Aiemmin tällä viikolla EU-ulkoministerit yrittivät löytää kaikille jäsenmaille kelpaavaa sanamuotoa, mutta turhaan. Nyt asiaa ratkotaan korkeimmalla poliittisella tasolla, EU-maiden johtajien kesken.
Itse asia on yksinkertainen, ja siitä jäsenmaiden keskuudessa on laaja yhteisymmärrys: humanitaaristen avustuskuljetusten on päästävä perille Gazaan, missä sadat tuhannet palestiinalaiset ovat paenneet kodeistaan, ja missä asukkailla on pulaa vedestä, ruuasta, polttoaineesta ja lääkkeistä. Jotta avustuskuljetukset pääsevät turvallisesti perille, Israelin pommitusten on tauottava.
Ensimmäiset YK:n rekkakuljetukset pääsivät Gazaan viikonloppuna, mutta määrät ovat tarpeisiin nähden täysin riittämättömiä. Uusia toimituksia tarvitaan jatkuvalla syötöllä.
EU-maiden keskuudessa on erimielisyyttä siitä, millä sanamuodoin tämä vaatimus ilmaistaan.
Saksan johtama joukko maita haluaa löytää sanan, joka ei vahingossakaan kyseenalaista Israelin oikeutta puolustaa itseään ja vastata Hamasin terrori-iskuun, joka oli Israelin historian verisin. Siksi maat eivät ole hyväksyneet termin tulitauko käyttöä, sillä ne katsovat, että se kuulostaa vaatimukselta Israelin kaikkien sotilasoperaatioiden keskeyttämiseksi. Myöskään EU-komissio ei ole halunnut vaatia tulitaukoa Gazaan.
Sen sijaan EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell on esittänyt Gazaan humanitaarista taukoa. Tämäkään termi ei ole Saksalle käynyt, sillä myös se kuulostaa Saksan hallituksen korviin siltä, kuin EU vaatisi Israelin keskeyttämään sotilasoperaatiot kokonaan.
Sen sijaan monikko ”humanitaariset tauot” on viime päivinä noussut esiin muotoiluna, jonka kaikki EU-maat luultavasti voivat hyväksyä.
Brysselin kokoushuoneiden ulkopuolella voidaan toki ihmetellä, mikä vaikutus huippukokouksen loppulauselmien sanamuodoilla lopulta on Gazan humanitaariseen tilanteeseen.
”Sanoilla on merkitystä”, sanoo eräs EU-diplomaatti.
”Tämä on vaikea keskustelu. Mutta jos EU kykenee löytämään konsensuksen näin herkkään asiaan, se on merkittävää.”
Gazan humanitaarisen tilanteen helpottamisen lisäksi EU:n toinen tärkeä tavoite on estää kriisin laajenemisen alueelliseksi konfliktiksi. Huippukokouksen odotetaan vetoavan alueen toimijoihin tämän estämiseksi. Samoin EU-johtajien odotetaan toistavan tukensa rauhanprosessille ja kahden valtion ratkaisulle.
Vaikka Lähi-idän tilanne vienee paljon EU-johtajien energiaa torstaina alkavassa huippukokouksessa, Suomi ja monet muut maat haluavat varmistaa, ettei EU unohda Ukrainaa. Siksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistuu kokoukseen etäyhteydellä ja loppulauselmien ensimmäinen osio on omistettu Ukrainalle. EU-johtajat lupaavat esimerkiksi vauhdittaa Venäjän jäädytettyjen varojen käyttöä Ukrainan hyväksi.
Jännitysmomenttia kokoukseen tuo se, että jyrkän Ukraina-vastaisella viestillä vaalit voittanut Slovakian tuore pääministeri Robert Fico on paikalla keskusteluissa ensimmäistä kertaa.
Lue lisää: Pysyvän rauhan edellytyksenä omat valtiot Israelille ja Palestiinalle, katsovat useat EU-ulkoministerit
Lue lisää: Gazaan päästettiin taas joitakin avustusrekkoja
Lue lisää: ”Toivo alkaa loppua” – Gazassa potilaita leikataan jopa käytävillä
