Timo Paukku HS
Geneetikkojen ryhmä on lukenut läpi eli sekvensoinut Ludwig van Beethovenin (1770–1827) koko perimän.
Perimä saatiin selville tutkimalla dna:ta hänen hiusnäytteistään. Kahdeksasta hiuskiehkurasta viidestä voitiin osoittaa, että hiukset olivat peräisin samasta ihmisestä.
Tuo henkilö vastasi Beethovenista kirjattuja tietoja. Yksi lähde olivat vihot ja muistikirjat, joiden avulla hän keskusteli, kun hänen kuulonsa heikkeni.
Kaikki viisi hiusnäytettä ovat Beethovenin seitsemältä viimeiseltä elinvuodelta 1820-luvulta. Hän kuoli 56-vuotiaana.
Perimä paljastaa joitakin uusia viitteitä säveltäjän sairauksista ja suvustakin, vaikka kaikkea ei geenejä tutkimalla löydy.
Beethovenin koko genomi sekvensoitiin ”Stumpffin kiehkurasta”. Se oli säilynyt hiusnäytteistä parhaiten.
Tutkimukseen osallistui yhdeksän eri yliopistoa ja laitosta, esimerkiksi Cambridgen yliopisto ja Yhdysvaltain Beethoven-yhdistys. Selvityksen julkaisi tiedelehti Current Biology.
Kivipainanta Beethovenista kuolinvuoteellaan 1827. Kuva: Beethoven-Haus Bonn
Beethoven pyysi 1802 lääkäriltään, että tämä kuvailisi säveltäjäneron sairauksia ja julkistaisi myös niiden syyt.
Beethovenin terveydestä ja kuolinsyystä on keskusteltu siitä lähtien. Ne ovat jääneet pitkälti pohdinnoiksi. Genetiikka tuo tähän keskusteluun uuden lisävivahteen.
Beethovenia vaivasivat pitkään ainakin vatsan ja suoliston vaivat, maksan oireilu ja tunnetuimpana kuulon jatkuva heikkeneminen.
Kuolinsyy ei ole lyijymyrkytys, jota on epäilty esimerkiksi niin sanotun ”Hillerin kiehkuran” perusteella. Geneetikot selvittivät kuitenkin, että Hillerin kiehkura olikin otettu naisen hiuksista.
Joseph Karl Stielerin maalaus Beethovenista vuonna 1819, kun hän oli 49-vuotias. Kuva: Beethoven-Haus Bonn
Beethoven altistui elämänsä aikana kyllä hepatiitti B:lle, joka on tarttuva maksatulehdus. Viruksen dna:sta löytyi jälkiä.
Geneetikot löysivät Beethovenin perimästä myös useita maksasairauden geneettisiä riskitekijöitä.
Beethoven käytti alkoholia kohtuullisesti, mutta säännöllisesti. Näin ovat aikalaiset kertoneet.
”Emme voi sanoa tarkasti, mihin Beethoven menehtyi. Silti voimme vahvistaa ainakin hepatiitti B -tartunnan”, sanoi tutkija Johannes Krause. Hän on Max Planckin Evoluutioantropologian instituutista, Saksan Leipzigistä.
”Jos alkoholin käyttö oli riittävän runsasta riittävän pitkään, oli se geneettisten riskitekijöiden ohella yksi mahdollinen selitys hänen maksavaivoilleen”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Tristan Begg Cambridgen yliopistosta.
Beethovenin runsaan sairastelun mahdollisia geneettisiä syitä tutkittiin. Häntä vaivasivat pitkään mahan ja suoliston vaivat, ja monesti kuumeilu.
Säveltäjä kärsi Bonnin-vuosista 1780–1792 lähtien ”viheliäisistä” mahalaukun ja suoliston ongelmista. Ne jatkuivat Wienissä ja muualla loppuelämän.
Beethovenin suolistovaivojen syinä keliakia ja laktoosi-intoleranssi ovat epätodennäköisiä, jos katsoo perimästä koottua tietoa.
Tutkijat eivät kuitenkaan löytäneet geenitiedon avulla lopullista syytä Beethovenin ruoansulatuksen ongelmiin.
Beethovenin perimästä löytyi myös geneettistä suojaa niin sanottua ärtyvän suolen oireyhtymää vastaan.
Siksi ärtynyt suoli ei sekään ei nähtävästi ollut Beethovenin pitkään kestäneen ruuansulatuksen oireilun syy
Beethovenin kuulo alkoi heiketä noin 25-vuotiaana. Se johti lopulta lähes täydelliseen kuurouteen 1810-luvun loppuun mennessä.
Hiusnäytteistä ei paljastunut Beethovenin kuulon heikkenemisen geneettistä alkuperää.
Näin sanoo tohtori Axel Schmidt Bonnin yliopistollisen sairaalan ihmisgenetiikan instituutista.
Hän sanoo, että Beethovenin perimästä voi toki myöhemmin löytyä syitä siihen, että hänen kuulonsa alkoi heikentyä jo melko nuorena.
Kiehkuroiden alkuperää selvitettiin Tübingenin yliopistossa Saksassa. Kuva: Susanna Sabin
Geneetikot päättelivät dna:sta myös, että Beethovenin sukuun syntyi ainakin yksi lapsi avioliiton ulkopuolisesta suhteesta.
Perimän vertailu Beethovenin nyt eläviin sukulaisiin viittaa siihen, että Beethovenin isän suvussa oli avioliiton ulkopuolinen lapsi.
Hän syntyi yksi tai muutama polvi ennen vuotta 1770, Beethovenin syntymävuotta.
”Saatoimme havaita biologisen sukututkimuksen avulla, miten lainopillisten kirjausten ja biologian välillä oli eroja”, sanoo geneettinen sukututkija Maarten Larmuseau Leuvenin katolisesta yliopistosta.
Dna viittaa siihen, että lapsi syntyi isän sukulinjassa vuosien 1572–1770 välillä. Siihen sopii seitsemän sukupolvea. Tätä tarkemmin lapsen syntymää ei voitu määrittää.
Lue lisää: Musta surma vaikuttaa yhä ihmisten geeniperimässä, mutta hyödyistä on tullut haittoja
Kahdeksasta
