EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Josep Borrellin aloite piti siunata poliittisesti ulko- ja puolustusministerien kokouksessa Brysselissä, mutta ministerit joutuivat neuvottelutilanteeseen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) tapasi EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Josep Borrellin. Kuva: Johanna Geron / Reuters
STT, Mikko Gustafsson
Ulko- ja puolustusministerit hakevat Brysselissä ratkaisua Ukrainan ammuspulaan. STT:n tietojen mukaan ainakin Hollanti suhtautuu varauksella siihen, kaavailtu suunnitelma vietäisiin läpi viimeisimmässä muodossaan.
Neuvoteltavana on EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Josep Borrellin kolmiosainen suunnitelma, jolla alavireisen ammustuotannon ongelmaa olisi tarkoitus ratkoa. Ideana on antaa Ukrainalle ammuksia unionin jäsenmaiden omista varastoista, hankkia ammuksia jäsenmaiden yhteishankinnoilla sekä lisätä puolustusteollisuuden kapasiteettia.
EU:n rauhanrahastosta tulisi ehdotuksessa miljardi euroa kattamaan jäsenmaiden kuluja ja toinen miljardi yhteishankintoihin.
EU:n ulko- ja puolustusministerien kokouksessa käydään läpi Josep Borrellin suunnitelmaa ammustuotannon ongelmien ratkaisemiseksi. Kuva: JOHANNA GERON / Reuters
Ammushankintoja koskevan sovun toivottiin olevan maanantaina siinä pisteessä, että EU:n ulko- ja puolustusministerien kokouksessa olisi tarvinnut antaa enää poliittinen siunaus päätökselle. Tilanne on kuitenkin STT:n tietojen mukaan se, että ainakin Hollannilla on yhä ollut epäilyksiä aloitteen toteuttamisesta viimeisimmässä muodossaan.
Suurin ristiriita näyttäisi kiteytyvän siihen, kuinka paljon suunnitelmassa pitäisi painottaa eurooppalaista tuotantoa. Hollanti pelkää, että kolmansien maiden sulkeminen ulos hankaloittaa vastaamasta Ukrainan pulaan riittävän pikaisesti.
Myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kommentoi ammusasiaa saapuessaan kokoukseen maanantaina. Hänen mukaansa tärkeintä olisi toteuttaa aloite niin, että asia saataisiin tehokkaimmin etenemään.
– Olisi kauheaa, jos Ukrainan puolustus kaatuisi siihen, että siellä on ammuspula.
Haaviston mukaan olisi tärkeä katsoa myös Yhdysvaltojen ammusvarastoja, joita on sijoitettu eri puolille maailmaa.
Haaviston ohjelmaan kuuluu myös Suomen Nato-jäsenyyteen liittyviä keskusteluja. Hänen on muun muassa tarkoitus tavata kahden kesken Unkarin ulkoministerin Peter Szijjarton kanssa.
Haaviston mukaan Unkari ei ole puhunut siitä, että maa aikoisi sitoa EU-asioita Nato-ratifiointeihin. Merkkejä ei ole ollut aiemmin myöskään siitä, että Unkari pyrkisi erottamaan Suomen ja Ruotsin ratifioinnit, Haavisto kertoi.
Turkin ratifiointi-ilmoituksen jälkeen Unkarista on kuitenkin katsottu tulleen ilmoitus siitä, että myös Unkari olisi ratifioimassa Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia.
– Unkarin päätös oli yllätys, Haavisto sanoi.
Haaviston ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) on määrä käydä iltapäivällä myös Naton päämajalla tapaamassa puolustusliiton pääsihteeriä.
– Varmasti Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa käydään läpi tämä viime viikon presidentin käynti Ankarassa. Olin siellä mukana. Varmasti pääsihteeri Stoltenberg kuulee mielellään uutisia ja tunnelmia sieltä, Haavisto uumoili.
Pekka Haavisto ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) tapaavat myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin. Kuva: Jonathan Nackstrand / Lehtikuva
Haavisto uskoi myös Unkarin ulostulon Suomen ja Ruotsin eriaikaisesta ratifioinnista puhuttavan Naton päämajallakin.
Niin ikään Haavisto uskoi keskustelun EU-pöydän ammusaloitteesta kiinnostavan Stoltenbergia.
