Ely-keskusten ja aluehallintovirastojen tilalle kaavaillaan valtakunnallista virastoa ja elinvoimakeskuksia. Lapin ja Itä-Suomen viranomaiset toivovat, että läsnäolon tarve huomioidaan uudistuksessa.
Hallitus valmistelee uudistusta, jossa keskitettäisiin aluehallintoa erityisesti luvituksen ja valvonnan osalta.
Muutoksessa aluehallintovirastot (avi), sote-alan valvontavirasto Valvira ja osa elinkeino,- liikenne ja ympäristökeskusten (ely) ympäristöpuolesta yhdistettäisiin uuteen valtakunnalliseen virastoon.
Valvonta- ja luvitustyö näkyy julkisuudessa esimerkiksi marjayritysten, nuorisopsykiatrian ja kaivosten valvontana.
Uudistuksessa nykyisten ely-keskusten tilalle luotaisiin elinvoimakeskuksia, jotka keskittyisivät alueiden kehittämiseen. Niiden määrä vähenisi nykyisestä 15 ely-keskuksesta 10 tai 9 elinvoimakeskukseen.
Keskuksia aiotaan perustaa niiden ely-keskusten tilalle, jotka hoitavat nykyään kaikkien kolmen vastuualueen; elinkeinojen, liikenteen ja ympäristön tehtäviä.
Jättiviraston läsnäolo perustuisi soten yhteistyöalueisiin
Avit korvaavan valtakunnallisen viraston pääkonttorin sijaintia ole päätetty.
Näyttää kuitenkin siltä, että ainakin merkittävät toimipaikat keskittyvät. Hallitusohjelman mukaan viraston alueellinen läsnäolo turvataan hyvinvointialueiden yhteistoiminta-alueisiin perustuen. Näitä myös yhteistyöalueiksi kutsuttuja alueita on Suomessa vain viisi.
– Lapin näkökulmasta tietysti mietityttää tuo ”yhteistoiminta-alueisiin perustuen”, Lapin avin ylijohtaja Kaisa Ainasoja kertoo.
Pohjoisin alue on laajin, se ulottuisi Kokkolasta Utsjoelle saakka. Siihen kuuluisivat suunnitelmien toteutuessa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.
Hallitusohjelman mukaan virastolla voi olla tätä laajempi toimipisteverkosto, eli pohjoiselle alueelle voi tulla myös muita toimistoja mahdollisen Oulun toimipaikan lisäksi.
Uudistuksesta vastaava ministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoo sähköpostitse, että toimipaikkojen verkostosta ei ole vielä tarkasti linjattu.
– Alueen laajuuden huomioon ottaen lienee selvää, että virastolla on perusteltua olla toimipiste Lapissa, Ikonen viestittää.
Ely-keskuksen pomo: henkilöstö alkaa keskittyä isommille paikkakunnille
Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen näkee, että uudistuksen alkuvaiheessa keskittymistä kasvukeskuksiin tuskin tapahtuu.
Tilanne voi muuttua myöhemmin, kun uudet työntekijät eivät hae Lapin aviin tai Pohjois-Karjalan ely-keskukseen, vaan valtakunnalliseen virastoon ja sen toimipaikkoihin.
– Aikaa myöten henkilöstö alkaa keskittyä isommille paikkakunnille ja vetovoimaisemmille paikkakunnille, tuo on aivan realiteetti, Niiranen sanoo.
Niirasen mukaan asiaan on kiinnitettävä huomiota, sillä esimerkiksi valvottavien kohteiden tuntemus on tärkeää.
Niiranen tosin muistuttaa, että etätyö mahdollistaa paljon nykyään. Lisäksi jo nykyään tehtäviä on keskitetty. Esimerkiksi Itä-Suomen aville on keskitetty hautaustoimen lupa- ja valvontatehtävät.
Maakuntien kehittämistä tukevien elinvoimakeskusten osalta Niiranen ei näe samanlaista keskittymistä tapahtuvan kuin valtakunnallisessa virastossa.
– Rekrytoinnissakin pitäisi pystyä edellyttämään, että henkilö pystyy työskentelemään tietyllä alueella, Niiranen sanoo.
Uudistus tavoitteena vuoden 2026 alussa, aikataulu tiukka
Uudistuksen valmistelu on vielä alkuvaiheessa. Hallitusohjelman mukaan uuden mallinen hallinto aloittaa toimintansa vuonna 2025 tai viimeistään vuoden 2026 alussa.
Virkamiehet ja poliitikot ovat jo nyt todenneet, että aloitus vuonna 2025 on mahdoton, sillä uudistus vaatii paljon työtä esimerkiksi lainsäädännön rukkaamisen osalta. Kaikkia Suomen aveja valmisteluryhmässä edustavan Kaisa Ainasojan mukaan tavoitteena on aloitus vuoden 2026 alussa.
– Tämäkin on erittäin kireä aikataulu, Ainasoja sanoo.
Hallitus pyrkii nopeuttamaan luvitusta
Uudistuksella pyritään nopeuttamaan muun muassa ympäristölupien käsittelyä. Taustalla on se, että Suomeen kaavaillaan yhä enemmän kaivoksia ja tuulivoimaloita.
Valtakunnalliseen viraston avulla hankkeiden puimiseen tavoitellaan myös enemmän lihaksia, kun työntekijöitä voidaan siirtää eri alueiden työtehtäviin. Tehoa haettaisiin myös siitä, että ympäristöasioiden luvitus ja valvonta olisivat samassa virastossa.
– Hyviä asioita ovat avien ja ely-keskusten ympäristötehtävien hoitaminen jatkossa samassa virastossa, sekä Valviran ja aluehallintovirastojen sote-tehtävien yhdistäminen, Kaisa Ainasoja sanoo.
Idea aluehallinnon uudistuksesta ei ole uusi. Aluehallintoa on yrittänyt aiemmin uudistaa Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Uudistus kaatui kuitenkin samalla, kun Sipilän hallituksen aikainen sote-uudistus kaatui.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 26.10. klo 23 saakka.
