Leipomotyölaki on tähän saakka taannut osalle leipomotyöntekijöistä öisin tuplapalkan. Hallitus aikoo nyt kumota lain. Elintarviketeollisuus kiittelee päätöstä ja pitää ammattiliiton arviota vaikutuksista kärjistettynä.
Petteri Orpon (kok.) hallitus ajaa monia isoja muutoksia työmarkkinoille, mutta hallitusohjelmasta löytyy myös poikkeuksellisen yksityiskohtainen kirjaus:
Tosiasiassa 1960-luvulta peräisin oleva laki on jo suurilta osin kumottu. Yksi pykälä on kuitenkin edelleen voimassa, ja se on ammattiliiton mukaan osalle leipomotyöntekijöistä jopa kymmenien tuhansien eurojen arvoinen.
Lain mukaan kello 22:n ja aamukuuden välisenä aikana tehdystä työstä pitää maksaa työntekijälle vähintään tuplapalkka.
Minä ajauduin sitten tänne.
Juulia Hagel, leipuri-kondiittoriopiskelija
Helsingin Roihuvuoressa Juulia Hagel, 29, latoo varmoin ottein jättimäiseen kulhoon ronskin keon voita. Teossa on kaulittava voitaikina.
Käynnissä on leipuri-kondiittoriopiskelijoiden iltaopetus Stadin ammattiopiston Prinsessantien toimipaikassa.
Leipomoalan opintoihin hoitajana työskentelevä Hagel päätyi omien sanojensa mukaan ”puolivahingossa”.
– Mietin alanvaihtoa ja mitä haluaisin tehdä. Ja minä ajauduin sitten tänne.
Hagelia kiinnostaa konditoria ja erityisesti kakkujen leipominen.
Makeat leivonnaiset ovat myös taikinatalkoissa mukana olevan Hanna Kekkosen, 44, sydäntä lähellä. Ennen leipuri-kondiittorin opintoja Kekkonen on ehtinyt työskennellä ravintola-alalla jo kaksikymmentä vuotta.
Leipomisesta hän innostui ennen koronaa. Aluksi hän osallistui vapaa-ajallaan erilaisille kursseille.
– Jossain vaiheessa se kipinä tuli: Halusin oppia asiasta enemmän. En siis pelkästään ruoanlaittoa vaan halusin laajentaa osaamistani myös leipomiseen, Kekkonen kuvaa.
Opinnoissaan pitkällä olevat Kekkonen ja Hagel ovat päässeet tutustumaan leipomoalan työhön myös käytännössä.
Heidän mukaansa työssä erityisen antoisaa on käsillä tekeminen.
Parannettavaakin löytyy. Huonoiksi puoliksi he nimeävät työn kuormittavuuden, alan palkkauksen ja työajat.
Työntekijäliitto: Lain kumoaminen voi leikata työntekijän ansioita merkittävästi
Alan työntekijöitä edustavan Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL ry:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaan mukaan leipomotyölain kumoaminen on ollut yksi työnantajaliiton keskeisistä tavoitteista.
– Kyllä tämä vähän haisee: se mitä työnantajat ovat halunneet pyytää, se on hallitusohjelmaan kirjattu, SEL:n Rantamaa heittää.
Liiton mukaan lain kumoaminen vaikuttaisi leipomoalan työntekijöihin, jotka tekevät yötyötä vuorotyönä. Lain nojalla lisää on maksettu myös muiden kuin leipomoalan työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille, jotka tekevät leipomotyötä.
Leipomotyöntekijöiden taulukkopalkat ilman lisiä vaihtelevat muun muassa työtehtävistä, kokemusvuosista ja työskentelypaikkakunnasta riippuen vajaasta 1 900 eurosta reiluun 2 400 euroon.
– Jos joku tekee vain öisin töitä ja katsottaisiin, että yötyökorvausta ei enää tarvi maksaa, sehän puolittaisi ihmisen ansiot. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kuudennen palkkaryhmän leipurilla se menetys olisi yli 30 000 euroa vuodessa, Rantamaa sanoo.
Työnantajaleirissä nähdään asiat toisin
Työnantajapuolen mielestä SEL:n laskelmat ovat kärjistettyjä. Elintarviketeollisuusliitto ry:n johtaja Anne Somerin mukaan vaikutukset on arvioitu selvästi yläkanttiin ja muutos ei koskettaisi kuin pientä osaa alan tekijöistä.
– Meidän laskelmiemme mukaan yölisä poistuisi noin yhdeksältä prosentilta kaikista leipomoalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvista työntekijöistä. Eli suurimpaan osaan leipomotyöntekijöistä lain kumoamisella ei olisi mitään vaikutusta. Niillä, joihin muutos kohdistuisi, vaikutus olisi keskimäärin joitakin tuhansia euroja vuodessa.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna leipomoala työllisti kokoaikaisesti noin 6 800 henkilöä ja yrityksiä alalla toimi noin 945.
Somer näkee säännöksen jäänteenä, joka on jo korkea aika kumota. Lakiin sidottua velvoitetta maksaa öiltä tuplapalkkaa ei ole muillakaan aloilla, Somer toteaa.
– Muillakin toimialoilla yötyökorvauksesta sovitaan työehtosopimuksessa yhdessä osapuolten kesken. Olemme valmiita keskustelemaan, hän sanoo.
Somer ennakoi palkansaajapuolen pitävän asiaa esillä seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa, jotka ovat edessä ennen kuin lain kumoamisen on tarkoitus astua voimaan.
Työehtosopimus takaa yölisän osalle tekijöistä
Alan työehtosopimus takaa tällä hetkellä öisin tuplapalkan maksun tilanteessa, jossa kyse ei ole vuorotyöstä.
Osa yötyön tekijöistä voisi siis jäädä tuplapalkan ulkopuolelle, jos lakia muutetaan ja asiasta ei saada sovittua seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.
Nykyisten työehtosopimusten voimassaolo päättyy vuoden 2025 tammikuussa, eli hieman ennen kuin lain kumoamisen on tarkoitus tulla voimaan. Rantamaan mukaan leipomoalan tilannetta mutkistaa se, että ala keikkuu työehtosopimusten yleissitovuuden rajalla.
Työntekijäliitto: Vetovoima ei kasva
Mutta miksi leipomotyöntekijät kokevat tarvitsevansa oman erityisen poikkeuslain?
Leipomoala on perinteisesti ollut yöaikaan tehtävää työtä, työntekijäliiton Rantamaa sanoo.
– Lähtökohta on ollut, että on maksettu, jotta ihmisiä saadaan yöllä töihin. Työaikalaki taas lähtee siitä, että yötyö on leipomoissa vapaaehtoista, eli siihen ei ole pakko suostua.
Sittemmin leipomisajat ovat jossain määrin muuttuneet – ainakin osassa yrityksistä. Leipomoille uunituoreen leivän saaminen aamulla kauppoihin on kuitenkin edelleen kilpailuvaltti, Rantamaa uskoo.
Työntekijäliitto epäilee yölisän poiston voivan kannustaa työantajia teettämään yhä enemmän töitä yöaikaan. Työnantajia edustava elintarviketeollisuusliitto ei tällaiseen usko.
ETL:n Somer toivoo, että lakimuutoksen vaikutuksista viestittäisiin vastuullisesti ja suomii kovin sanoin työntekijäliittoa.
– Toivottavaa olisi, että yrityksissä käytäisiin läpi muutoksen todelliset vaikutukset yksittäisiin työntekijöihin eikä käytettäisi ääriesimerkeistä tehtyjä yleistyksiä, jotka eivät anna todenmukaista kuvaa.
Työntekijäliitossa nähdään yötyökorvauksen poistumisen voivan saada osan työntekijöistä jopa vaihtamaan alaa.
– En yhtään ihmettelisi, vaikka tulisi työvoimapulaakin. Vetovoima ei ainakaan kasva, Rantamaa arvioi.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että lain kumoaminen etenee hallitusohjelmaan kirjatun suunnitelman mukaisesti.
Hagelin ja Kekkosen opinnot ovat jo pitkällä. Mutta mitä he haluavat tulevaisuudessa tehdä?
Hagelin ja Kekkosen opinnot ovat jo pitkällä. Mutta mitä he haluavat tulevaisuudessa tehdä?
Hagel ei aio vastaisuudessakaan hylätä toista ammattiaan vaan haluaa jatkaa osin myös hoitoalan töissä.
– Oman toiminimen pystyyn pistämistä olen miettinyt. Sitten voisin yhdistää näillä eri aloilla toimimista, hän pohtii.
Kekkosta yrittäjäksi ryhtyminen ei innosta. Ei ainakaan tällä hetkellä.
– Minulla on ystäviä, jotka ovat pyörittäneet omaa yritystä ja se vaatii hirvittävästi panostusta. Tällä hetkellä palkkatyö kiinnostaa enemmän, mutta koskaan ei kannata sanoa ei.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 27. lokakuuta kello 23:een saakka.
