Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Hallitus harkitsee alueiden patistelua lisärajoituksiin ohjauskirjeellä – neuvottelee koronatilanteesta tiistaina

Hallituksen odotetaan patistelevan alueita lisärajoitustoimiin, jotta heikentynyt koronatilanne saataisiin Suomessa haltuun. Erityistä huolta hallituksessa aiheuttaa uusi omikronmuunnos.

Sanna Marinin (sd.) hallitus kokoontuu tiistaina Säätytaloon pohtimaan uusia koronatoimia. Kuva: Silja Viitala / Yle

Heikentynyt koronatilanne, uusi virusmuunnos ja rokotusten edistyminen. Näistä asioista koostuu hallituksen tiistain neuvottelu, jossa se mahdollisesti patistelee aluehallintoviranomaisia määräämään uusia koronarajoituksia alueilleen.

Patistelukeinona olisi sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirje, jonka hallitus toivoo tuottavan tulosta rajoitusten lisäämisessä.

Hallituksessa ei kuitenkaan nähdä nykytilannetta täysin toivottomana rajoitusten suhteen.

– Aluehallintoviranomaiset ovat määränneet entistä enemmän rajoituksia viimeisen viikon aikana. Useilla alueilla on otettu käyttöön esimerkiksi kokoontumisrajoituksia, yksi hallituslähteistä kertoo.

Esimerkiksi Vaasan sairaanhoitopiirissä tuli lauantaina voimaan kokoontumisrajoitus. Se koskee yli sadan ihmisen yleisötilaisuuksia, jos käytössä on katsomoita, joissa kaikille osallistujille ei ole omaa istumapaikkaa tai tilaisuudessa on yhteislaulua.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä puolestaan suositteli maanantaina Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kiristyksiä nykyisiin kokoontumisrajoituksiin. Koronakoordinaatioryhmä ehdottaa yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten osallistumismäärän rajaamista nyt 20 henkilöön.

Kokoontumisrajoitukset voi välttää, jos tilaisuuksien ehtona on osallistujien koronapassi.

Ministerien keskusteluissa lienee myös, pitäisikö etätyösuositus palauttaa voimaan koko maahan tai ainakin niin sanotuille koronaviruksen leviämisalueille. THL suosittaa etätyösuositusta käyttöön mahdollisimman pian kaikille leviämisalueille.

Kokoontumisrajoitusten lisäksi useilla alueilla on määrätty pakolliset terveystarkastukset ihmisille, jotka tulevat Suomeen kahdeksasta eteläisen Afrikan maasta. Syynä on maissa levinnyt omikron-virusmuunnos.

Nämä maat ovat Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana, Zimbabwe, Lesotho, Eswatini (Swazimaa), Mosambik ja Malawi.

Koronapassin käytäntö aluehallintoviranomaisten päätösten kautta

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtajan Pasi Pohjolan mukaan ministeriön ohjauskirjeet koronarajoitusten koordinoinnissa ovat syksyllä toimineet hyvin eikä niistä ole noussut tulkintakysymyksiä.

– Ohjauskirjeet ovat antaneet suuntaviivoja aluehallintovirastojen ja paikallisten viranomaisten toimille. Pyrimme siihen, että toimet ovat yhdenmukaisia koko Suomessa, Pohjola sanoo.

Pasi Pohjola arvioi, että koronapassin käytäntö syntyy aluehallintoviranomaisten päätösten kautta. Kun toimijat seuraavat aluehallintoviranomaisten päätöksiä, ne pystyvät helpommin ennakoimaan, missä tilanteissa passia tarvitaan omassa toiminnassa.

Ravintolarajoituksissa koronapassin käyttölinja syntyy hallitusten päätösten kautta.

Hallitukselta ei odoteta tiistaina uusia linjauksia koronapassin käytöstä työpaikoilla. Virkahenkilöt selvittävät asiaa, mutta toteutukseen liittyy paljon kysymyksiä.

Hallitus on jo tiukentanut rajoituksia

Hallitus kertoi aiempaa tiukemmista ravintolarajoituksista viime viikon torstaina. Anniskelu loppuu ravintoloissa kello 17, mutta rajoitusta voi kiertää ottamalla käyttöön koronapassin.

Ravintoloita koskevat säädökset ovat ainoita koronarajoituksia, joihin hallituksen oma toimivalta tällä hetkellä riittää.

Epidemiatilanteen lisäksi entistä tiukemman rajoituksen säätämiseen vaikutti se, että aluehallintovirastoja haluttiin patistaa omiin toimenpiteisiin.

– Taustalla oli ajatus, että alueilta katoaa perustelut valituksiin ravintolarajoituksista. Osa alueista on valittanut siitä, ettei hallitus tee toimia, yksi hallituslähde sanoo.

Erityistä huolta hallituksessa aiheuttaa sairaaloiden kapasiteetti. Tehohoidon kriittisenä pidetty raja ylitettiin maanantaina, kun hoitoon tuli 51. potilas. Nyt potilaita on yhteensä 53.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sairaalat joutuvat järjestämään työtään merkittävällä tavalla uudelleen. Tämä puolestaan johtaa siihen, että muiden potilaiden hoitoa joudutaan lykkäämään.

Rajoitusten kiristyssuositukset voisivat koskea tapahtumia

Yksi mahdollinen lisäkiristys voisi koskea tapahtumia. Tähän asti rajoituksia on suositeltu merkittävän riskin tapahtumiin, joita ovat olleet esimerkiksi sisätiloissa järjestettävät massakonsertit tai suuret urheilutapahtumat.

Jatkossa ohjauskirjeellä voitaisiin patistaa alueita ottamaan rajoituksia käyttöön myös kohtalaisen riskin tilanteissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kohtalaisen tartuntariskin tilanteita ovat esimerkiksi messut, yli kymmenen ihmisen kuorot, joukkueurheilu sisätiloissa ja hengelliset kokoontumiset sisätiloissa.

Hallituksessa ei ainakaan tällä hetkellä ole puolueiden välillä suuria ristiriitoja rajoitustoimista.

Kolmannesta rokotuksesta ja alle 12-vuotiaiden rokotuksista odotetaan lausuntoa

Uusista rokotuskäytännöistä odotetaan kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) lausuntoa keskiviikkona.

Esillä on ollut rokotusten laajentaminen 5–11-vuotiaisiin sekä kolmannen rokotusannoksen antaminen muillekin kuin yli 60-vuotiaille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville.

Kiurun mukaan rokotuksilla tulisi vähentää suomalaisten sairastumista koronatautiin, eikä pelkästään vakavien tautitapausten määrää.

Rokotusohjelman muutoksista päättää viime kädessä hallitus. Hallitus noudattanee asiantuntijoiden ja THL:n suositusta rokotuksista.

Jos koronatilanne heikkenee koko maassa, hallitus voi vetää hätäjarrusta

Jos Suomen koronatautitilannetta ei pystytä hillitsemään alueellisilla toimilla ja rajoituksilla, hallitus voi ottaa käyttöön niin sanotun hätäjarrutusmekanismin.

Hätäjarrutus ei kuitenkaan ole vielä hallituksen tiistain kokouksessa ajankohtainen toimi.

Hätäjarrutus tarkoittaisi siirtymistä takaisin koronatoimien valtakunnalliseen ohjaukseen. Näin voisi käydä, jos epidemia uhkaisi merkittävästi koko väestön terveyttä tai sairaalat ja tehohoito uhkaisivat ylikuormittua tai rokotusten vaikutus olisi ennakoitua huonompia ja tautitilanne alkaisi sen vuoksi vaikeutua.

Jos hallitus myöhemmin päätyisi hätäjarrutukseen, se tekisi sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä periaatepäätöksen ja listan keinoista, jotka olisi tarkoitus ottaa käyttöön.

Hätäjarrutuskeinoina hallitus voisi käyttää esimerkiksi rajoitusalueiden laajentamista ja ajallista pidentämistä sekä rajoitusten ulottamista myös matalariskiseen toimintaan, kuten joukkueurheiluun tai asiakas- ja oleskelutiloihin.

Osana hätäjarrutusta hallitus voisi myös määrätä ajanjakson, jolloin rajoituksia ei voisi välttää koronapassin käytönkään avulla. Lisäksi peruskouluja voitaisiin siirtää osittain tai kokonaan etäopetukseen, lukuunottamatta esimerkiksi 1.–3.-luokkalaisia tai erityisopetuksen oppilaita.

Ennen hätäjarrutusta alueellisten keinojen ja rajoitusten toimivuutta seurattaisiin kaksi viikkoa.

Hätäjarrun viimesijaisin keino olisi poikkeusolojen julistaminen ja valmiuslain mahdollistavat rajoitukset.

Voit keskustella koronaviruksen tautitilanteesta ja rajoituksista tiistaihin 30.11. kello 23:een saakka.