Suomen nuorisotyöttömyys laski helmikuussa 1 200:lla vuoden takaiseen verrattuna. Mutta onko nuorisotyöttömyys mahdollista saada nollaan? Sitä yritetään Hämeenlinnan seudulla.
Saana Siivonen, 28, on tyytyväinen. Hän työskentelee Kulttuurikeskus Arxissa Hämeenlinnassa taidekasvattajana ja kouluttautuu samalla oppisopimuksella kädentaitojen ohjaajaksi. Työssä yhdistyvät lasten kanssa tekeminen ja taide.
– Se on ihanneyhtälö. Saa tehdä taidetta yhdessä lasten kanssa.
Siivonen valmistui pari vuotta sitten Hämeen ammattikorkeakoulusta lasi- ja keramiikkamuotoilijaksi. Sen jälkeen hän on ollut muun muassa työttömänä, kevytyrittäjänä, työvoimakoulutuksessa, harjoittelussa sekä kesätyössä Arxilla ennen nykyistä oppisopimuskoulutusta.
Hämeenlinnan seudun kunnat Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula toivovat, että Siivosen lisäksi muutkin nuoret onnistuisivat työllistymisessä ja oman polun löytämisessä.
Kuntien tavoite on kunnianhimoinen: saada nuorisotyöttömyys nollaan vuonna 2025.
Nuorten työttömyys on laskenut jo
Hämeenlinnan seudun kunnat ovat mukana maaliskuussa 2021 alkaneessa työllisyyden kuntakokeilussa. Kuntien vastuulle työllisyysasioissa siirtyivät alle 30-vuotiaat asiakkaat. Tänä aikana nuorten työttömyys on laskenut.
Kuntakokeilun alkaessa nuorten työttömyys Hämeenlinnan seudulla oli 17,4 prosenttia. Vuoden 2023 alussa vastaava prosenttiluku oli 12,6.
Nuorisotyöttömyydestä puhuttaessa tarkoitetaan alle 25-vuotiaita, mutta seudun kunnissa työllistämistoimia kehitetään huomioiden kaikki 30 ikävuoteen asti.
”Kuka on se nuori, jota ei haluttaisi työelämään?”
Tuore työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus kertoo, että koko maassa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli tämän vuoden helmikuussa 27 000. Se on 1 200 vähemmän kuin vuosi sitten.
Onko mahdollista saada nuorten työttömyys nollaan tai ainakin lähelle sitä? Kokeilutoimiston johtaja Mira Sillanpää Hämeenlinnasta ei hätkähdä kolmen kunnan kovaa tavoitetta.
– Lähtökohta on, että kuka on se nuori, jota ei haluttaisi työelämään? Jokaisella nuorella on osaamista, taitoja ja vahvuuksia.
Tehtävänä onkin tunnistaa vahvuudet ja löytää reitit työelämään, Sillanpää jatkaa. Töihin tarvitaan erilaisia osaajia. Myös nuoren on nähtävä, että häntä odotetaan työelämässä.
Sillanpään mukaan työllistämistä voidaan edistää hyvällä yhteistyöllä ja nuorten kohtaamisella. Viesti hyvistä työllistymis- ja yrittäjyysmahdollisuuksista on vetovoimatekijä, muistuttaa Sillanpää. Seuraavassa klipissä hän kertoo keinoista, joilla edistetään nuorten työllistymistä.
”Tilanne on parempi kuin koskaan”
Janakkalan työllisyys- ja kotoutumispalveluiden päällikkö Pauliina Polvinen kertoo, että he ottivat kuntakokeiluun mukaan alusta asti nuorisopalvelut. Se on kannattanut.
– Tulokset Janakkalassa ovat koko ajan parantuneet kuntakokeilun myötä. Tällä hetkellä meidän nuorten tilanne on parempi kuin koskaan.
Hämeenlinnan seudun kunnista Hattulassa on alhaisin nuorisotyöttömyys, mutta myös nuoria on vähemmän kuin naapurikunnissa. Silti kuntakokeilun aikana myös Hattulassa nuorten työllisyys on kääntynyt hyvään suuntaan. Palveluesimies Mari Mäkelä korostaa yhteistyön merkitystä niin kunnan sisällä kuin seudullisesti.
Tukea vahvuuksien löytämiseen
Saana Siivonen tiivistää sen, miten hän on kokenut työnhaun.
– Pitäisi olla varma siitä, mitä tekee ja mitä osaa. Visio omasta osaamisesta pitäisi olla niin varma, että paikan saisi helpommin. Itsellä on ollut vähän hakemista, mitä haluan tehdä ja mikä on se juttu taiteen tekemisessä.
Siivonen toivoo esimerkiksi työllisyyspalveluilta rohkaisua ja tukea.
– Apua ja tukea siihen, miten löytää omat vahvuudet.
