Helsinki|Helsingin yliopisto
Greta Thunbergille myönnettiin Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kunniatohtorin arvonimi 20. maaliskuuta 2023.
Uudet kunniatohtorinimitykset julkistettiin maanantaina promootion riemuvuoden avajaistapahtumassa. Kuvassa Greta Thunberg Jokkmokkin talvimarkkinoilla talvella 2020. Kuva: Mirja Rintala
Noona Bäckgren HS
Valtavaksi kansainväliseksi menestykseksi nousseessa kirjassaan Sapiens – ihmisen lyhyt historia israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari väittää, että kapitalismista on tullut uusi uskonto.
Hänen mukaansa kapitalismi alkoi teoriana siitä, miten talous toimii. Vähitellen se alkoi imeä itseensä paljon muutakin.
”Nykyisin se käsittää myös etiikan – joukon ohjeita siitä, miten ihmisten tulisi käyttäytyä, kasvattaa lapsensa ja ajatella. Sen tärkein opinkappale on , että taloudellinen kasvu on ylin hyvä (...) koska oikeus, vapaus ja jopa onni ovat riippuvaisia taloudellisesta kasvusta”, Harari kirjoittaa.
Mitä tästä ajattelee Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan uusi kunniatohtori, 20-vuotias Greta Thunberg?
Ruotsalaiselle 20-vuotiaalle ilmastoaktivistille Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kunniatohtorin arvonimi myönnettiin 20. maaliskuuta 2023.
Kunniatohtorin arvo on korkein tiedekunnan myöntämä tunnustus.
Tiedekunnat nimeävät kunniatohtoreita noin neljän vuoden välein promootioiden yhteydessä. Promootio on akateeminen juhlatapahtuma, ja tänä vuonna Helsingin yliopistolla vietetään promootion riemuvuotta.
Ensikuulemalta voi vaikuttaa hyvin erikoiselta, että maailmankuululle ilmasto- ja ympäristöaktivisti Thunbergille halutaan antaa violetti kunniatohtorin hattu tiedekunnasta, jonka leipälajina ovat uskonnot ja uskomusjärjestelmät.
Mitä tekemistä niillä on Thunbergin aktivismin kanssa?
Paljonkin, sanoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä.
”Teologinen tiedekunta tutkii ihmisyyden ydinkysymyksiä. Suurimpia toiveita ja pelkoja. Nykyajan isoimmat uhkakuvat – kuten ilmastonmuutos, luontokato ja sodat – ovat ihmisen aiheuttamia ongelmia, joita yritetään ratkoa vaikuttamalla oireisiin. Mutta ydinkysymyshän on se, miksi ihminen on niin typerä?”, hän pohtii.
Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertoo olevansa innoissaan Thunbergin nimeämisestä teologisen tiedekunnan kunniatohtoriksi. Kuva: Rio Gandara / HS
Heikkilä nyökyttelee, kun keskustellessamme kerron hänelle Hararin ajatuksista kapitalismista uskontona.
”Elämässä on paljonkin kyse siitä, mihin ihminen uskoo. Markkinavoimiin vai johonkin muuhun? Ja ihmisille myös uskotellaan paljon kaikenlaista: ’kun teet näin, sinusta tulee rikas ja menestyvä’.”
Heikkilä kritisoi esimerkiksi mediaa siitä, ettei se ota humanisteja ja teologeja mukaan ilmasto- ja luontokatokeskusteluun.
”Mediassa haastatellaan luonnontieteilijöitä ja insinöörejä siitä, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja miten sopeudutaan sen aiheuttamiin tuhoihin esimerkiksi kaupungeissa. Paljon enemmän pitäisi puhua siitä, miten ollaan ihmisiksi.”
Helsingin yliopiston uudet kunniatohtorit julkistettiin päärakennuksen juhlasalissa maanantaina iltapäivällä. Kattoteemana nimityksissä oli vapaus.
Thunbergiin nimityksen tiimoilta yhteydessä ollut Vanhan testamentin eksegetiikan professori, promoottori Martti Nissinen sanoo, ettei teologisessa tiedekunnassa haluttu jumiutua vain tiedekunnan kannalta ilmiselvään vapauden ilmentymään eli uskonnonvapauteen.
”Sen sijaan tahdoimme laajentaa näkökulmaa ihmisoikeuksiin ja maapallon tilaan – vapauteen vaikuttaa niiden hyväksi tai vahingoksi”, hän kertoo.
Greta Thunberg tuli tunnetuksi vuonna 2018, kun hän alkoi istumaan perjantaisin luokkahuoneen sijaan Ruotsin valtiopäivätalon edustalla ja vaati päättäjiltä konkreettisia ilmastotekoja. Koululakko herätti laajaa kansainvälistä huomiota.
Tuomas Heikkilän mielestä Thunberg on globaalisti parhaita esimerkkejä ihmisestä, jonka toiminta nojaa vahvasti tutkittuun tietoon.
”Samalla hän pyrkii meille kaikille yhteiseen hyvään. Valitsemalla Gretan kunniatohtoriksi me viestitämme, että haluamme olla yhtä rohkeita ja vaikuttavia kuin hän.”
Heikkilän ja Nissisen tiedossa ei ole, että Thunberg olisi saanut kunniatohtorin arvonimiä kotimaastaan Ruotsista tai muistakaan Pohjoismaista.
Onko vaarana, että kunniatohtoriudesta rapisee arvo, jos hattuja aletaan Suomessa jaella ilman minkäänlaista vaatimusta akateemisista saavutuksista?
Martti Nissisen mielestä ei.
”Kunniatohtorin ’arvokkuus’ ei riipu tittelistä ja hierarkiasta vaan toiminnan merkityksellisyydestä ja vaikuttavuudesta”, hän sanoo.
Nissinen kertoo, ettei Thunbergin tavoittaminen ollut yksinkertaista. Hänelle ei löytynyt mitään yhteystietoja, ja lopulta yhteys löytyi suhteiden kautta.
Suoraan Thunbergin kanssa Nissinen ei ole viestitellyt, vaan välissä on koko ajan ollut yhteyshenkilö.
”Kun yhteys lopulta aukesi, saimme nopeasti tiedon, että Greta ottaa tunnustuksen vastaan mielellään.”
Yliopiston juhlasalissa Thunbergiä ei kuitenkaan nähty. Hän myös ilmoitti yhteyshenkilönsä kautta, ettei ehdi antamaan haastattelua HS:lle. HS lähetti hänelle erikseen yhden kysymyksen – joka löytyy tämän jutun alusta – mutta siihenkään ei tullut vastausta.
Martti Nissisen mukaan Thunberg ilmoitti etukäteen, ettei mahdollisesti pääse paikalle kunniatohtorijuhlallisuuksiin.
”Käsitykseni mukaan esteenä ovat ylioppilaskirjoitukset.”
