Helsinki|Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan henkilöt, joilla oli keskivertoa selvästi heikompi koulumenestys, saivat lähes 40 prosentin todennäköisyydellä jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin 38 ikävuoteen mennessä.
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun päättötodistuksen ja nuoruus- tai aikuisiän mielenterveysongelmien yhteyttä. Kuva: Emilia Anundi / HS
Noona Bäckgren HS
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että henkilöt, joilla oli keskivertoa selvästi heikompi koulumenestys, saivat lähes 40 prosentin todennäköisyydellä jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin 38 ikävuoteen mennessä.
Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun päättötodistuksen ja nuoruus- tai aikuisiän mielenterveysongelmien yhteyttä. Saadut tulokset kuvaavat niin sanottua absoluuttisesta riskistä, joka viittaa todennäköisyyteen sairastua tietyllä ajanjaksolla.
Vastaavasti heillä, joiden koulumenestys oli keskimääräistä parempi, mielenterveyden häiriön todennäköisyys oli huomattavasti pienempi: 16 prosenttia. Ainoan poikkeuksen muodostivat syömishäiriöt, joissa yhteys oli päinvastainen.
”Ryhmässä, jossa menestys peruskoulussa oli korkein, myös riski sairastua syömishäiriöön oli suurin. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että korkea sosioekonominen tausta lapsuudessa ja taipumus perfektionismiin lisäävät riskiä sairastua syömishäiriöön”, kertoo tutkija ja dosentti Christian Hakulinen Helsingin yliopistolta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa vuosien 1980 ja 2000 välillä syntyneitä nuoria. Henkilöitä seurattiin yläasteen päättymisestä vuoden 2017 loppuun asti eli pisimmillään 38 ikävuoteen asti.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Molecular Psychiatry -tiedelehdessä.
”Koulussa todella heikosti menestyviä on vähän, mutta on merkityksellinen tieto, että heidän kohdallaan riski sairastua mielenterveyden häiriöön on huomattavan kohonnut.”
Hakulisen mielestä tieto korostaa sitä, että palvelujärjestelmän pitäisi olla kunnossa ja apua saatavilla sekä lievempiin että vakavampiin mielenterveyden haasteisiin.
”Tukea olisi tärkeää tarjota jo aikaisessa vaiheessa”, Hakulinen sanoo.
Tutkimuksessa myös selvitetyt syömishäiriöt ovat huomattavasti harvinaisempia kuin esimerkiksi ahdistus ja masennus, mutta toisaalta niiden vaikutus yksilön elämään on usein huomattava, Hakulinen muistuttaa.
Selvityksen mukaan absoluuttinen riski eli todennäköisyys sairastua syömishäiriöön on 3,1 prosenttia korkeimman peruskoulumenestyksen oppilailla ja 0,8 prosenttia keskiverron koulumenestyksen opiskelijoilla.
”Heikon koulumenestyksen ja syömishäiriöön sairastumisen välillä ei taas tässä tutkimuksetta havaittu yhteyttä”, Hakulinen sanoo.
