Kaupunki vakuuttaa, että palvelut eivät heikkene ja apua on tarjolla myös vastedes. Nyt lopetettavalla osastolla on hoidettu esimerkiksi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiviä potilaita.
Helsingin kaupunki lakkauttaa maaliskuun viimeisenä päivänä viimeisen kokovuorokautisen avo-osaston eli Mielialahäiriö avo-osasto 8-2:n.
Kyseessä on vapaaehtoisen hoidon osasto, jossa ei suoriteta tahdosta riippumatonta hoitoa.
Osasto tarjoaa intensiivisiä hoitoja mielialahäiriöihin. Ihminen on voinut halutessaan kirjautua ulos osastolta oman tahtonsa mukaisesti.
Kyseessä on viimeinen psykiatrian avo-osasto Helsingissä. Huhtikuusta alkaen kaupungissa on vain suljettuja psykiatrisia osastoja, joissa tehdään myös tahdosta riippumatonta hoitoa, kuten eristyksiä tai muita vahvoja hoitokeinoja.
Osasto 8-2 on tällä hetkellä 14-paikkainen, ja sen yhdeksän paikkaa lopetetaan kokonaan. Muut viisi siirretään Auroran sairaalan muille osastoille.
Auroran psykiatrisessa sairalassa on tällä hetkellä 184 potilaspaikkaa. Vähennyksen jälkeen niitä on 175.
Osaston lakkauttaminen ja muutokset tehdään Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tammisen mukaan sen vuoksi, että Laakson uuteen sairaalaan mahtuu tietty määrä sairaanhoidon paikkoja.
– Menemme sen mukaan, minkä kokoinen uusi rakennus on ja mitä sinne on kaavoitettu. Meidän pitää nyt vähentää yhdeksän paikkaa, koska vuodenvaihteessa tapahtuu muutoksia ja työntekijät siirtyvät kaupungilta HUSin palvelukseen.
Kuuntele, kun Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen perustelee osaston lopettamisen syitä:
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka miettii, että uudistuksella on mahdollisesti niin hyviä kuin huonojakin puolia.
– Lakkautus tuntuu rajulta. Meillä on vahva perinne ja tottumus siihen, että apua haettaisiin mahdollisimman aikaisin. Palveluiden matalakynnyksisyys ja helppo saatavuuden tunnelma ovat tärkeitä. Äkkiseltään tuntuu, että onpas tämä nyt ratkaisu, Sydänmaanlakka sanoo.
Hän jatkaa, että pitkässä juoksussa osaston lopettamispäätös voi osoittautua myös hyväksi ratkaisuksi, koska uusien hyvinvointialueiden myötä pohditaan kaikenlaisia muutoksia ja uudelleenjärjestelyjä.
– Meillä alan piireissäkin on keskusteltu paljon siitä, että erikoissairaanhoidon voimavaroja voisi siirtää enemmän terveydenhuollon rajapintaan.
Näin Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka kommentoi osaston lopettamista:
Yleisesti on tiedossa, että mitä nopeammin ihmisen hätään kyetään vastaamaan, sen paremmin se vähentää ruuhkautumista erikoissairaanhoidon ja osastohoidon puolella.
– Tämä saattaa olla tulevaisuutta ajatellen hyvä suunta, että terveyskeskuksesta saisi nopeasti apua myös mielenterveysongelmiin tai ainakin välitöntä ohjausta eteenpäin, Sydänmaanlakka pohtii.
Uusi liikkuva yksikkö kompensoi osaston poistumista
Osasto 8-2:n myötä Helsingistä poistuu viimeinen erikoissairaanhoidon avo-osasto.
Samalla kun osasto lopettaa, perustetaan uusi liikkuvan avun työryhmä, jossa työskentelee kahdeksan henkeä. He auttavat mielenterveysongelmista kärsiviä arkisin ja viikonloppuisin.
Liikkuvaa apua on aiemmin ollut tarjolla erityisesti psykoosipotilaille, mutta uudistus tarjoaa mielialahäiriöpotilaille kotona tarjottavaa apua uudella tavalla.
– Liikkuvalla työryhmällä voidaan saada nopeasti intensiivinen hoito ja tuki ihmisen kotiin. Työryhmällä voidaan saada myös läheiset mukaan. Näen tämän arvokkaana uutena toimintamuotona, Mikko Tamminen Helsingin kaupungilta sanoo.
Hänen mukaansa Helsingissä vahvistetaan varhaisen vaiheen mielenterveystyötä ja tavoitteena on saada mielenterveyshoitoja lähemmäs ihmisten arkea.
– Hiljattain aloitti neljäs Mielenterveyspiste Mieppi, jossa palvellaan yli 13-vuotiaita. Tämän lisäksi tarjotaan uusia varhaisen vaiheen lyhytterapiapalveluita. Kaksikymmentä uutta lyhytterapeuttia auttaa jatkossa mielialahäiriöistä kärsiviä Helsingissä.
Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitopaikka katoaa
Osasto 8-2 on tähän mennessä hoitanut 400–500 potilasta vuodessa. Osaston lakkauttamisen yhteydessä katoaa myös Helsingin ainoa ympärivuorokautinen äiti–vauva-potilaspaikka, joka oli tarkoitettu synnytyksen jälkeisen masennuksen ympärivuorokautiseen hoitoon.
Tamminen kertoo, että synnytyksen jälkeisen masennuksen sairaalahoito on mahdollista järjestää tarpeen ja Käypä hoito -suosituksen mukaisesti muilla Helsingin kaupungin psykiatrian osastoilla.
– Uusi liikkuvan avohoidon yksikkö palvelee synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavaa äitiä yksilöllisen tarpeen mukaisesti hänen omassa elinpiirissään.
Tamminen vakuuttaa, että apua saa jatkossa muun muassa kotikäynneillä ja muilla väliintuloilla.
– Näin tuetaan myös vanhemmuutta, perhettä ja varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä äidin ja lapsen välille. Myös isä tai mahdollinen muu huoltaja tulee huomioiduksi kotona sujuvasti.
Mielialahäiriöpotilaita voidaan jatkossa hajasijoittaa myös muille kuin puhtaasti mielialaosastoille.
– Tämä voi olla tapauksesta riippuen joskus hoidollisesti järkevää, jotta mahdollistetaan rauhalliset hoito-olosuhteet potilaille, Tamminen kertoo.
Osastolla 8-2 on vuoden aikana ollut kymmenen äitiä hoidossa synnytyksen jälkeisen masennuksen vuoksi.
Kaupunki: Mielenterveyspalvelut eivät heikkene
Osaston sulkeminen kuulostaa mielenterveyspalvelujen heikentymiseltä, koska kaupungin viimeinen avohoito-osasto poistuu ja jäljelle jää suljettuja osastoja, joilla hoidetaan myös tahdosta riippumattomassa hoidossa olevia potilaita. Käytännössä osa heistä saattaa olla itselleen ja muille vaaraksi.
Mikko Tamminen valistaa, että nyt lopetettava osasto on tarkoitettu potilaille, joiden vointi on jo melko huono.
– Nämä nykyiset avohoitopalvelut kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin, eikä mikään erikoissairaanhoidossa ole kevyen avun paikka. Jos osasto 8-2:lle mentiin, tilanne oli potilaalle jo silloin vaikea.
Sekä lopetettava osasto että tuleva liikkuva työryhmä ovat osa erikoissairaanhoitoa.
– Pitää muistaa, että erikoissairaanhoitoon tullaan esimerkiksi päivystyksen kautta vaikean kriisin myötä. Sellaisia ovat muun muassa itsemurhayritys tai akuutti psykoosi. Toinen väylä on lähetteellä perusterveydenhuollosta tai vaikka työterveydestä, Tamminen kertoo.
Hän vakuuttaa, että hoidon taso säilyy ennallaan eikä tilanne ole niin dramaattinen kuin miltä viimeisen ympärivuorokautisen psykiatrisen avo-osaston lopettaminen kuulostaa.
– Hoito on yhtä hyvää kuin tähänkin asti, ja apua on jatkossakin tarjolla. Edelleen kun ihmisellä on tarvetta sairaalahoitoon, sinne on myös pääsy.
Kuuntele, miten Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen vastaa siihen, heikkenevätkö kaupungin mielenterveyspalvelut:
Hoito kotona voi olla joillekin karhunpalvelus
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka pohtii, että jos avun tarpeessa olevan ihmisen toimintakyky on alentunut, silloin avo-osasto saattaa olla nimenomaan se, mitä ihminen kaipaa.
– Kun ihminen on akuutissa tilanteessa ajatustensa ympäröimänä ja jumiutuneena neljän seinän sisälle, kotona hoitaminen voi olla karhunpalvelus.
Kotona suoritettavalle hoidolle on Sydänmaanlakan mukaan paikkansa. Kotikäynti voi olla hyvinkin voimaannuttava ja helpottava joillekin potilaille, mutta ensihoidon tarpeena se ei välttämättä palvele yhtä hyvin.
Hädässä oleva voi kokea kotona olemisen huonona.
– Ihminen voi kokea kotona tuskassaan, että ympärilla vellova maailma pysyy samana. Hetkeksi irti pääseminen senhetkisestä todellisuudesta voi olla toipumista auttava. Siitä voi olla apua, että pääsee pois kotoa painostavan tilanteen ulkopuolelle, Sydänmaanlakka arvioi.
Lopetuksen taustalla tuleva Laakson yhteissairaala
Osasto 8-2:n lopetus liittyy tulevan Laakson yhteissairaalan valmistumiseen.
HUS-yhtymän ja Helsingin toiminnoista yhdistetty, HUSin operoima psykiatrinen sairaala aloittaa Laaksossa parin–kolmen vuoden kuluttua.
– Toimintoja muutetaan osittain jo etukenossa, jotta kaikki muutokset eivät tapahtu samaan aikaan vuodenvaihteessa, Tamminen sanoo.
Lisää: Helsingin uuden sairaala-hankkeen hinta ponnahti miljardiin euroon – ylin kerros jätetään rakentamatta
Vuoden 2024 alussa sairaalatoiminnot siirtyvät Helsingin kaupungilta HUSille. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt, että noin kahta vuotta ennen kuin Laakson sairaala valmistuu, sairaalatoiminnot siirtyvät HUS-organisaatiolle.
Kaikki psykiatrian avohoidon toiminnot pysyvät kaupungilla.
Kun Helsingin kaupungin psykiatrisesta sairaanhoidosta poistuu yhdeksän hoitopaikkaa, Mikko Tammisen mukaan jatkossa täytyy tehdä niin hyvää työtä kuin on mahdollista, niissa puitteissa mitä on käytettävissä.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 30. maaliskuuta kello 23:een asti.
