Hiihtokuningas Iivo Niskanen putosi valtaistuimelta. Vieläkö hän sinne nousee?
Iivo Niskanen hiihti yhdeksänneksi sunnuntaina Lahdessa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Ville Touru
Hiihdon kolminkertaisen olympiavoittajan Iivo Niskasen kausi lähti päin honkia heti kättelyssä.
Rukan maailmancupin kynnyksellä tullut koronatartunta ajoi Niskasen kauden syöksykierteeseen, joka ei lopulta koskaan pysähtynyt.
Niskanen kisasi kansainvälisen tason henkilökohtaisissa kisoissa kauden aikana yhdeksän kertaa.
Sijoitusrivi on moninkertaiselle arvokisavoittajalle tyly: 57, 14, keskeytys, 68, 2, 12, 13, 6, 9. Maailmancupin kokonaiskisassa Niskanen oli 63:s.
”Olihan se vaisu kausi. Tietysti sairasteluiden vuoksi syyt olivat aika loogisia. Muutoksia tuli muutosten perään”, Sanoman hiihtoasiantuntija Harri Kirvesniemi sanoo.
Marraskuun lopun koronatartunta tuhosi Niskasen alkukauden. Hän kuitenkin toipui vielä kärkikuntoon – yhdeksi päiväksi. Les Roussesin 20 kilometrin yhteislähdön (p) kakkossija jäi lopulta Niskasen kauden ainoaksi henkilökohtaiseksi palkintokorokesijoitukseksi.
Toki kauden toinen onnistuminen oli Planican MM-viestin kakkososuudella, jossa Niskanen ratkoi Suomelle hopeamitalin.
Lue lisää: Kerttu Niskanen voitti cupin mutta ei ollut kauden paras normaalimatkojen hiihtäjä
Planican jälkeen Niskanen sairasteli jälleen. Hän palasi areenalle vielä sunnuntaina Lahdessa kotiyleisön edessä, mutta paukut 20 kilometrin yhteislähdössä (p) eivät riittäneet yhdeksättä sijaa korkeammalle.
”Iivo ei vain kertakaikkisesti ehtinyt tarpeeksi hyvään kuntoon. Ja Iivon kohdalla tuollaisessa yhteislähdössä tarpeeksi hyvä kunto tarkoittaa sitä, että hänen pitäisi pystyä oikeasti repimään porukkaa hajalle”, Kirvesniemi sanoo kauden päätöskilpailusta.
Muutamien arvokisaonnistumistensa ansiosta Niskanen on luonut itselleen odotusarvon konemaisena urheilijana, joka asettaa kaudelle tähtäimen tai pari ja tekee niissä tulosta tehtaan takuulla.
Tällä kaudella tuli kuitenkin Niskasen tasolle hutilaukaukset molempiin maalitauluihin: Planican 50 kilometrille (p) ja kauden päätöskilpailuun Lahteen.
” Tilannetta olisi toki voinut vähän muuttaa se, jos nämä kaikista tärkeimmät kisat olisivat olleet jotakin muita kuin yhteislähtöjä”, Kirvesniemi huomauttaa.
Lue lisää: Hiihdon ystävien on syytä olla huolissaan – Suomen tähtikolmikolta ei enää kauan voi odottaa menestystä
Planican 50 kilometriä oli Niskasen kauden kristallinkirkas päätavoite. Siinä hän sijoittui kuudenneksi. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
”Planica oli siihen nähden pettymys, että se Ranskan maailmancup tammikuun lopussa antoi hyviä ennusmerkkejä ja nosti odotuksia. Se oli varmaan harjoituksellisesti aika pienestä kiinni.”
"Tämä oli Iivolle uusi ja outo tilanne, koska hän joutui samalla viimeistelyn kanssa vähän paikkaamaan tekemättä jääneitä harjoituksia kauden aiemmista vaiheista. Se ei ihan nappiin onnistunut.”
Niskanen sanoi sunnuntaina Lahdessa, ettei tiedä vielä yhtään, millaisen ensi kauden hän aikoo hiihtää. Ensi talvena ei ole arvokisoja, mikä muuttaa talven dynamiikkaa.
Harri Kirvesniemi Kuva: Antti Hämäläinen/IS
Niskanen on yleensä keräillyt rusinoita pullasta maailmancupin läpirunnomisen sijaan.
"Nämä tämän kauden ongelmat saattavat vaikuttaa vähän ensi kauteen. Sikäli, että on kuitenkin lähdettävä liikkeelle aika pitkälti siitä totutusta reseptistä, jolla hän on päässyt hyvään vireeseen”, Kirvesniemi pohtii.
Asiantuntija arvelee, että Niskanen tekee vasta harjoituskauden tuntemusten jälkeen päätöksen, millaiseksi hänen ensi kautensa muodostuu.
”Todennäköisesti se, lähteekö hän ensi kaudelle tähtäämään muutamaan huippusuoritukseen omilla hyvillä matkoillaan vai lähteekö kiertämään laajemmalla skaalalla koko maailmancupia.”
Kirvesniemi ei kuitenkaan pidä realistisena, että Niskanen voisi taistella maailmancupin voitosta.
Lue lisää: Tällaista suksien tarrautumista näkee harvoin: Salpausselällä todistettiin erikoista ravistelua
"Ei varsinkaan nykyisellä pistelaskusysteemillä, koska sprinteistä saa niin valtavat määrät pisteitä.”
”Esimerkiksi sisko Kertun kolmossijan sivuaminen tarvitsisi miesten puolella sprinteissä huimaa tasoa, koska miehissä on suhteellisesti enemmän hyviä distanssihiihtäjiä, jotka keräävät tasaisesti kovia pisteitä myös sprinteistä – sekä perinteisellä että vapaalla.”
Kirvesniemi uskoo, että päättyneen kauden pannukakku lisää Niskasen menestysnälkää.
Myös Niskanen itse puhisi sunnuntaina lähtevänsä uuteen kauteen ”sopivasti nälkäisenä ja ärsytettynä”.
”Iivo haluaa näyttää, että vielä hänestä on menestymään ja jopa voittamaankin.”
”Iivo on kuitenkin vielä kohtuullisen nuori, vaikka onkin jo kymmenisen vuotta ollut kärkitaistelussa mukana. Tämä olympiadi ja viittä vaille seuraavakin ovat ihan realistisia. Eihän Iivo olisi 2030 olympialaisissaan kuin 38-vuotias”, 42-vuotiaaksi kilpaillut Kirvesniemi muistuttaa.
