Main ContentPlaceholder
Verneri Suhosen kausi on ollut vaihteleva. Tiistaina Tallinnassa oli nihkeä päivä.
Verneri Suhonen osallistui keskiviikkona Helsingin Stadionsprinttiin mutta jäi alkueriin. Kuva vuodelta 2020. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Tatu Myllykoski
Jotkut hiihtoa seuraavat saattoivat hieraista silmiään tiistaina Tallinnan maastohiihtosprinttien karsinnan jälkeen. Suomen maajoukkuehiihtäjä Verneri Suhonen jäi aika-ajon 64:nneksi häviten kärkimies Lucas Chanavat’lle 15,14 sekuntia.
Mutta mikä vielä epätavallisempaa, Suhonen otti takkiin myös Jonna Sundlingilta, naisten karsinnan voittaneelta ruotsalaiselta maailmanmestarilta. Eroa kaksikon välille tuli 1,74 sekuntia.
”Ei siinä mitään, oli tahmea päivä. En tiedä, mikä oli – ei ole pitkään aikaan tullut hiihdettyä noin pitkin vihkoa. Karsinnat on napsunut tällä kaudella ihan hyvin, niin oli vähän nihkeää lopettaa tuollaiseen”, Suhonen kommentoi keskiviikkona Stadionsprintin yhteydessä.
Se, että huipputason mieshiihtäjä häviää naiselle sprintissä, ei ole täysin tavatonta mutta harvinaista kyllä.
Suhonen muistelee kokeneensa joskus tappion Kerttu Niskaselle pitkän matkan Lapponia-hiihdossa ja usealle naiselle Tour de Skin päättävässä Alpe Cermisin nousussa pari vuotta sitten.
Suhonen ei työntänyt päätään pensaaseen keskiviikon sprinttitappion jälkeen.
”Ei se (naiselle häviäminen) minun ylpeydelleni käy. Kovia mimmejä ja iso arvostus, ei siinä mitään.”
Suhonen, 26, palasi tänä talvena maailmancupin kinkereihin vaikeiden aikojen jälkeen. Edelliskausi meni pipariksi sydänongelmien takia. Miehen sydänpussista löydettiin nestettä, ja hänet määrättiin täyslepoon.
Nyt ongelmat ovat historiaa. Suhonen on kuluvalla kaudella kammennut itsensä neljästi maailmancupin erähiihtoihin ja parhaimmillaan 15:nneksi.
”Olen pystynyt väläyttelemään hyvää vauhtia, mutta hiihdossani on paljon juttuja, joita pitää kehittää. Ensi kaudella käännetään kurssi nousuun, ja on siistiä hyökätä normaalin kauden jälkeen seuraavaan.”
Suhonen myöntää, että paluukausi on ollut henkisesti raskas. Hän puhuu pään sisäisistä möröistä.
”Kun jouduin olemaan pitkään sivussa, niin oli paljon epävarmuutta, enkä luottanut itseeni, koska en ollut saanut positiivisia signaaleja pitkään aikaan. Kurssi kääntyy helposti laskuun, ja jotta sen saa nousuun, se vaatii onnistumisia peräjälkeen”, hän ruoti.
Suhonen päättää maailmancupin kautensa viikonloppuna Lahdessa, jossa hän hiihtänee perjantain pariviestin (v) ja lauantain sprintin (p).
