Koronan toinen aalto on ajanut Suomen uudelleen poikkeusolojen partaalle. Mihinkään ei voi mennä, mitään ei voi tehdä. Eristys pimeässä marraskuussa kuulostaa rankemmalta kuin eristys valoisassa toukokuussa.

Mitä jos käännetään vaikeus voitoksi? Koskaan ei ole ollut yhtä hyvää aikaa hiljentymiseen kuin nyt.

Terapeutti, tietokirjailija ja mindfullness-ohjaaja Miia Moision mukaan korona-aika aiheuttaa ymmärrettävää pelkoa. Mutta ihminen saattaa kokea myös vieroitusoireita, kun totuttu rumba ja sen aiheuttama aistisirkus hiljenee.

”Keho ja mieli ovat siitä hassuja, että jos ne ovat ylivirittyneitä, ne haluavat ylivirittyä lisää.”

Pysähtyminen voi olla yllättävän vaikeaa, koska se paljastaa ihmisestä asioita.

”Erilaiset tunnemadot lähtevät nousemaan mielen multakerroksista. Samoin erilaiset tarpeet. Siksi moni juoksee tiedostamattaan karkuun.”

Moision mukaan hiljentymisen ensimmäinen askel on pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoa ja kysyä, mitä minulle kuuluu. Työssään Moisio suosittelee läsnäolotaitojen harjoittamista.

”Kiireessä ihmisen keho ja mieli ovat usein eri osoitteessa. Mieli tekee paljon asioita ja keho elää omaa elämäänsä. Läsnäolotaidoilla pyritään siihen, että mieli palaa kehoon.”

Muista hengittää

Hiljentyminen ei vaadi ihmeellisiä puitteita. Omalta kotisohvalta käsin voi tehdä paljon. Harjoituksen aluksi suljetaan televisio ja muut ulkoiset ärsykkeet.

”Sen jälkeen voi vaikka painaa jalkapohjat lattiaan ja aistia niitä. Toinen keino on aistia omaa hengitystä.”

Rauhassa. Hiljentymistä kannattaa harjoitella pienin askelin.

Omaan hengitykseen keskittyminen tarkoittaa, että me aistimme hengitystämme ajattelematta sitä. Moision mukaan liikkeelle kannattaa lähteä armollisesti.

”Tosi levottomalle ihmiselle kymmenen sekuntiakin voi olla pitkä aika. Jos omaa hengitystä saa seurailtua minuutin, se on hyvä saavutus. Ja jos oikein pontevasti harjoittelee, voi pyrkiä puoleen tuntiin.”

Moisio käyttää itse hiljentymiseen mindfullness kehomeditaatiota. Youtubesta löytyy videoita, joiden avulla pääsee alkuun.

Katsele valokuvia

Toinen hyvä keino päästä sisälle omaan itseensä on katsella vanhoja valokuvia. Hyvät muistot vahvistavat tunnetta siitä, keitä me olemme.

”Mitä enemmän ihminen on kriisissä, sitä etäämmällä itsestään hän on. Silloin hän ei tiedä, mitä oikeasti haluaa.”

Lapsuuden valokuvien avulla ihminen voi käydä läpi omaa elämäänsä.

”Niitä katselemalla voimme löytää itsestämme yllättävän paljon asioita. Valokuvien katselu voi olla myös liikuttavaa: mihin olen kadottanut sen pienen ihmisen, joka olin silloin kauan sitten.”

Vältä someähkyä

Jatkuvasti piippaavat koneet tuottavat aivoille ärsykkeitä ja lietsovat levottomuuteen. Moisio ei silti suosittele koko viikonlopun some-paastoa hiljentymisen apuvälineeksi.

”Ihmiset ovat niin erilaisissa elämäntilanteissa. Valmiiksi yksinäiselle ihmiselle en ainakaan uskaltaisi antaa tuollaista neuvoa.”

Sen sijaan Miia Moisio puhuu sosiaalisesta sääntelystä.

”On tosi tärkeä tiedostaa, mikä on itselle sopiva kontaktien määrä.”

Syventynyt läsnäolo voi tarkoittaa myös yhteyttä läheisiin ihmisiin. Lockdownin aikana yksi hyvä idea voi olla soittaa vanhalle kaverille, jonka kanssa ei ole ehtinyt jutella pitkään aikaan.

Kolme vinkkiä hiljaisen viikonlopun viettoon

Nämä kolme videota auttavat rauhoittumaan.

1. FrivolousFox puhuu kuiskaamalla korona-ahdistuksesta. ASMR-videoita on kutsuttu myös aivohieronnaksi. Niitä kannattaa kuunnella luurit korvilla.

2. Kolme tuntia kestävä klassikko sisältää pelkkää leppoisaa sateen ropinaa. The Relaxed Guyn videota on katsottu 92 miljoonaa kertaa.

3. Sydänliiton julkaisema 15 minuutin mindfullness kehomeditaatio auttaa keskittymään omaan hengitykseen.