Sosiaali- ja terveysministeriö lisää lääkärikoulutusta ensi vuonna vain muutamalla kymmenellä. Varovaisuus hämmästyttää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:ta ja työ- ja elinkeinoministeriötä.
Lääkäriksi pääsee opiskelemaan tänä vuonna noin 770 opiskelijaa. Kuva: Hanna Matikainen / Lehtikuva
Tiina Rajamäki HS
LääkÄreiden koulutuspaikkoja lisätään ensi vuonna kolmellakymmenellä tämän vuoden sisäänottomäärään verrattuna.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kunta- ja hyvinvointityönantajat (KT)hämmästelevät pientä paikkalisäystä, koska hyvinvointialueilla on suuri pula lääkäreistä.
Tämän vuoden syksyllä lääketieteellisissä tiedekunnissa opinnot pääsee aloittamaan 770 lääkäriä ja ensi vuonna sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelman mukaan 800.
”Lääkärien koulutuspaikkojen lisäyksen pitäisi olla tuplasti suurempi, sillä tällä hetkellä jäisi täyttämättä noin 350 lääkärin tehtävää, vaikka kaikki koulutetut olisivat työsuhteessa”, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Hänen mukaansa on jo kauan ollut tiedossa tarpeen kasvu, sillä vanhenevan väestön kasvaessa ja heidän hoitamiseksi tarvitaan enemmän lääkäreitä.
”Lääkärikoulutus kestää kauan, joten nyt tehtävät paikkojen lisäykset vaikuttavat vasta vuosien viiveellä. Siksi lisäyksiä pitää tehdä mahdollisimman nopeasti”, Pylkkänen sanoo.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajissa ihmetellään, kuinka pieni lisäys vuodelle 2024 on tulossa.
”Lääkärimäärän pitäisi kasvaa nopeammin kuin lääkäritarpeen, jotta pula saadaan kuitattua. Koulutusta pitäisi lisätä niin, että tarve hakeutua ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi vähenisi”, KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho sanoo.
Ruskoaho ihmettelee, mikä on tarvearvio, jonka perusteella on päädytty tähän lisäykseen. ”Se on mitätön määrä”, hän sanoo.
Lääkäriliitto kannattaa myöskin lisäystä koulutuspaikkoihin, jos koulutuksen laatu voidaan taata.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tällä hetkellä ei ole olemassa luotettavia laskelmia siitä, kuinka paljon koulutuspaikkoja tarvitaan tai kuinka paljon ihmisiä tarvitaan ammatteihin.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee parhaillaan selvitystä terveydenhuollon ammattilaisten tarpeesta ja se valmistuu maaliskuussa 2024. Siinä tarkastellaan myös ikäluokkien pienenemistä ja sen vaikutusta kansantalouteen.
”Olemme sitä mieltä, että nyt linjataan tavoitteet vuodelle 2024 olemassa olevilla tiedoilla. Myöhemmät koulutuspaikkatavoitteet linjataan THL:n selvityksen valmistuttua”, lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM:stä sanoo.
Mäntyrannan mukaan sisäänottomäärä ovat tärkeitä, mutta nopea aloituspaikkojen lisääminen voi huonontaa opintojen laatua.
”Emme halua lääkäreitä, jotka eivät osaa kädentaitoja tai vuorovaikutusta potilaan kanssa”, Mäntyranta sanoo.
Hänen mukaansa on myös tärkeää katsoa, millä tavalla henkilöstötarpeeseen vaikuttaa, se että juuri tällä hetkellä hyvinvointialueet tehostavat ja muokkaavat toimintaansa uudenlaiseksi.
KT:n Juho Ruskoahon mukaan puhuttaessa lääkäripulasta ei pidä erottaa lääkäripulaa ja erikoislääkäripulaa. ”Suuri osa lääkäreistä erikoistuu, joten nämä ovat oikeastaan aivan sama asia”, hän sanoo.
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila ja budjettineuvos Tero Tyni kirjoittivat huhtikuussa kolumnin, jossa he vaativat kiireellisiä ratkaisuja terveydenhuollon henkilöstöpulaan.
”Toiveita ei ole viisasta laittaa liialti nopeaan käytännön organisaatioissa tapahtuvan johtamisen parantamisen, tehostumisen ja priorisoinnin varaan”, he kirjoittivat.
