Elina Kervinen HS
Kovin varman oloinen.
Se tuli mieleen katsoessa Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin esiintymistä torstaina Oslossa.
Nato-maiden ulkoministerit kokoontuivat Osloon epäviralliseen kokoukseen, jonka tarkoituksena on valmistella Vilnan heinäkuisen huippukokouksen päätöksiä.
Billström vaikutti varsin toiveikkaalta ja varmaltakin siitä, että Ruotsin Nato-jäsenyys saadaan toteutumaan ennen Vilnaa.
Hän viittasi suunnitelmiin pitää lähiviikkoina Turkin, Ruotsin ja Suomen kolmikantakokous ja sanoi yksinkertaisesti: ”Kokouksen jälkeen ratifiointi tapahtuu.”
Billström puhui Nato-mailta viime päivinä tulleesta laajasta tuesta. Juuri tämä tuki, erityisesti Yhdysvalloista, lieneekin nyt Ruotsin toiveikkuuden taustalla.
Nato-maat antoivat Turkille tilaa ennen sen viime sunnuntain vaaleja. Niiden jälkeen lausunnoissa on ollut selvä sävy.
Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden soitti maanantaina uudelleen valitulle presidentille Recep Tayyip Erdoğanille. Biden kertoi tämän jälkeen viestimille Erdoğanin puhuneen Turkin haluamista F-16-hävittäjistä. Hän taas oli sanonut haluavansa sovun Ruotsin asiasta.
Kommentissa huomionarvoista oli se, että Yhdysvallat on julkisesti välttänyt liittämästä hävittäjäkauppaa ja jäsenyyttä yhteen. Nytkin ulkoministeri Antony Blinken sanoi jälkikäteen, etteivät asiat ole yhteydessä.
Myös Blinken puhui silti Ruotsissa vieraillessaan tiistaina selkeäsanaisesti sen puolesta, että Ruotsin jäsenyyden olisi nyt aika edetä. Oslossa hän sanoi odottavansa, että tämä tapahtuisi ennen Vilnan kokousta.
Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskusteli viikolla Erdoğanin kanssa. Torstaina Oslossa hän kertoi matkustavansa pian Ankaraan keskustelemaan asiasta.
”On selvää, että kaikki odottivat, että vaalit Turkissa olivat ohi ennen kuin näitä puheenvuoroja voitiin pitää”, Tobias Billström sanoi Oslossa yleisesti Nato-kumppaneilta tulleisiin tuenosoituksiin viitaten.
Tukea tuli torstaina vielä lisää, kun monet Nato-maat vaativat Ruotsin jäsenyyden nopeaa toteutumista.
Turkin ja myös toisen Ruotsia odotuttavan maan Unkarin ollessa kyseessä varmuudessa on kuitenkin riskinsä.
Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu ei tullut itse kokoukseen Osloon, mikä herätti kysymyksiä siitä, kuinka kiire Turkilla on asian kanssa. Oliko se jonkinlainen viesti?
Vilnan kokoukseen on aikaa enää kuusi viikkoa.
Niin Billström, Stoltenberg kuin Suomen toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavistokin halusivat vakuuttaa, että Çavuşoğlun osallistumattomuuden taustalla olivat aivan ymmärrettävät syyt.
Turkissa uusi parlamentti on kokoontumassa ja presidentin virkaanastujaiset tulossa. Ulkoministeriä tarvittiin kotona. Turkki oli alemmalla tasolla paikalla.
Haavistokin oli toiveikas Ruotsin jäsenyydestä. Polkua ja aikataulua haetaan. Takeita ei kuitenkaan vielä ole, Haavisto muistutti. Turkki on nyt prosessissa, jossa uutta hallitusta muodostetaan ja siinä menee joitakin päiviä.
”Olen edelleen optimistinen, että se voi tapahtua ennen Vilnaa.”
Seuraava tarkkailupiste on Turkin, Ruotsin ja Suomen kolmikantakokous, jonka toivotaan nyt onnistuvan kesäkuussa. Tarkka aika ei vielä ole tiedossa.
Vastaavan virkamiestason tapaamisen jälkimainingeissa Suomen jäsenyys alkoi edetä kohti maalia keväällä.
Kolmikantakokouksessa voitaisiin huomioida esimerkiksi Ruotsin uusi terrorismilaki, joka tuli voimaan torstaina. Turkille juuri Ruotsin suhde terrorismin torjuntaan on ollut julkilausuttu syy viivyttää jäsenyyttä.
Laki kriminalisoi terroristiorganisaation toimintaan osallistumisen. Ruotsi katsoo, että sen myötä se on tehnyt kaiken, mihin se viime vuonna Madridissa allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa sitoutui. Halutessaan Turkkikin voisi nyt olla sitä mieltä ja saada tarvitsemansa syyn edetä ratifioinnin kanssa.
Aika käy toki vähiin ennen Vilnaa. Mutta jos tahto riittää, Ruotsi kyllä saadaan Natoon ennen sitä.
Billström halusi torstaina muistuttaa, että Suomenkin hakemus ratifioitiin Turkin parlamentissa lopulta hyvin nopeassa aikataulussa.
17.25: Tekstiä päivitetty uusien lehdistötilaisuuksien perusteella.
