Finland

HS Helsinki | Malmilla on jo vuosikausia lahonnut häkkiin hylätty puinen hökötys – Taustalta löytyy Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasa ja sen loputon budjetti

Malmilla on jo vuosikausia lahonnut häkkiin hylätty puinen hökötys – Taustalta löytyy Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasa ja sen loputon budjetti

Vielä vuosituhannen vaihteessa kymmenet suomalaiskoulut raportoivat säähavaintojaan kansainväliseen tietokantaan. Sitten innostus hiipui.

Longinojan luontopolun suulla oleva sääasema on suojattu häkillä. Ilmatieteen laitoksen suunnittelijan Juho-Pekka Kaukorannan mukaan sääasemiin kohdistui 2000-luvun alussa paljon ilkivaltaa. Lämpömittarikoreja rikottiin ja sadeastioihin heiteltiin roskia.­

Malmilla Longinojan luontopolun suulla on jo vuosia nököttänyt vihreä häkki. Sen sisällä on rapistunut puurakennelma. Neljän tolpan päällä seisoo viistokattoinen koju, jossa on vain kaksi seinää, nekin säleiköstä tehtyjä.

Rakennelma muistuttaa etäisesti linnunpönttöä. Lintujen pääsy kojuun on tosin tehty tarkoituksella kovin vaikeaksi, sillä rakennelman ympärille kasattu häkki estää lähestymisen myös ilmasta.

Mikä on hökötyksen tarkoitus?

Rakennus on sääasema, vahvistaa Ilmatieteen laitoksen suunnittelija Juho-Pekka Kaukoranta.

”Kyseessä on käsittääkseni Globe-projektin havaintoasema. Projekti on kansainvälinen opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita yhdistävä ympäristötieteen ja kasvatuksen verkko.”

Ilmatieteen laitos alkoi automatisoida sääasemiaan ja luopua puisista lämpömittarikojuista 1990-luvun lopussa. Nämä kojut Hyvinkään sääasemalla lokakuussa 2012 on sittemmin myös korvattu automaattiasemilla. Kuvassa vasemmalla näkyy myös sademittari, joita on edelleen käytössä manuaalisilla sadeasemilla.­

Jäljet johtavat Yhdysvalloissa vuonna 1994 aloitettuun Globe-ohjelmaan (The Global Learning and Observations to Benefit the Environment), jonka taustalta löytyvät esimerkiksi sitä rahoittava Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasa ja merentutkimuskeskus NOAA. Ohjelmaan kuuluvat koulut havainnoivat ja mittaavat ympäristöään ja tuottavat tietoa hankkeen verkkosivuille.

Suomi liittyi projektiin vuonna 1995. Parhaimmillaan mukana oli yli sata suomalaiskoulua, Helsingissäkin noin 15. Malmin havaintoasema on oletettavasti kuulunut Ala-Malmin peruskoululle, joka lakkautettiin vuonna 2012.

Kaukoranta uumoilee, että Ilmatieteen laitos on aikoinaan lahjoittanut sääaseman koululle. Vanhoja havaintolaitteita annettiin vuosituhannen vaihteessa useille kouluille.

Projektin huippuvuosina kymmenet suomalaiskoulut syöttivät säännöllisesti mittaamiaan sää- ja ympäristötutkimushavaintoja Globe-hankkeen valtavaan kansainväliseen datapankkiin.

Nyt into on hiipunut, kertoo Viikin normaalikoulun biologian ja maantieteen lehtori Sirkka Staff, joka toimii edelleen Globe-hankkeen yhteyshenkilönä Suomessa.

”Utajärvellä on koulu, jossa säähavaintoja tuotetaan aktiivisesti. Meidän koulumme katolla on myös säähavaintoasema, mutta nyt se ei ole taas toiminut hetkeen”, Staff kertoo.

Longinojan luontopolun suulla oleva sääasema on suojattu häkillä. Ilmatieteen laitoksen suunnittelijan Juho-Pekka Kaukorannan mukaan sääasemiin kohdistui 2000-luvun alussa paljon ilkivaltaa. Lämpömittarikoreja rikottiin ja sadeastioihin heiteltiin roskia.­

Viimeisin havainto Viikistä on kirjattu järjestelmään 14. heinäkuuta. Silloin oli pilvistä. Pilvistä oli myös Pohjois-Pohjanmaan Utajärvellä, kun viimeisin kirjaus järjestelmään tehtiin 9. elokuuta.

Ala-Malmin peruskoulusta säähavaintoja raportoitiin elokuusta 1998 tammikuuhun 2002. Ne löytyvät edelleen Globe-hankkeen kansainvälisiltä nettisivuilta.

Niiden mukaan erityisesti kevättalvi vuonna 1999 oli Ala-Malmin peruskoulun pihamaalla hyytävän kylmä: päivän alin lämpötila laski 20 pakkasasteen tietämille useita kertoja tammi- ja helmikuun aikana. Koululaiset mittasivat yöpakkasia vielä huhti- ja toukokuussakin.

Samanlaisia lämpötiloja mittasi myös Ilmatieteen laitos tuona keväänä Malmin lentokentältä.

Viikin koulun katolla raksuttava säähavaintoasema tuotti dataa automaattisesti. Toista oli Ala-Malmin asemalla.

Malmilla sijaitseva vanha säähavaintoasema on perinteistä mallia, jota Ilmatieteen laitoskin käytti satakunta vuotta. Lämpömittarit asetettiin puiseen ”kojuun”, joka oli suojattu säleseinillä. Näin mittarit pysyivät piilossa auringolta, kuitenkin siten, että ilmavirta pääsi sisään koppiin.­

Ilmatieteen laitoksen suunnittelijan Juho-Pekka Kaukorannan mukaan Ala-Malmin havaintoasema oli mallia, jolla Suomessa tehtiin säähavaintoja jo satakunta vuotta sitten.

”Näitä käytettiin Ilmatieteen laitoksellakin 1900-luvun alusta ihan viime vuosiin saakka. Nyt kun asemaverkosto on automatisoitunut, näitä ei enää juuri näe.”

Havaintoasemalla pystyttiin mittaamaan lähinnä lämpötiloja. Aseman seinämät rakennettiin säleiköstä, jotta ilma pääsisi virtaamaan kojun lävitse eikä lämpötila kojussa nousisi todellista korkeammaksi. Toisaalta säleikköä tarvittiin, jotta mittarit pysyisivät piilossa auringon lämmittäviltä säteiltä.

Puisessa ”lämpömittarikojussa” oli tyypillisesti kolme lämpömittaria.

Elohopealla toimivasta tarkkuuslämpömittarista katsottiin sen hetken lämpötila 0,1 asteen tarkkuudella. Sen lisäksi oli maksimilämpömittari, joka toimi vanhojen kuumemittarien tavoin: laajentuessaan elohopea jäi maksimilämpötilaan, eikä palautunut takaisin sen hetkiseen lämpötilaan ilman ihmisapua.

Minimilämpömittari taas toimi spriillä. Siinä mittausanturi toimi pintajännityksen varassa ja laskeutui mittausajan kylmimmän kohdan aikaan mittarin alimpaan kohtaan.

Juha-Pekka Kaukoranta pohtii, miksi juuri Ala-Malmin peruskoulun säähavaintoasema on jäänyt paikoilleen, vaikka koulu ei ole toiminut tiloissa enää vuosiin. ”Kukaan ei ole ehkä kokenut, että rakennelma kuuluisi heidän vastuulleen.”­

Lisäksi mittausasemien kyljessä on tyypillisesti ollut sademittari, jonka laakea, 1,5 metrin korkeudessa tolpan nokassa seissyt keräysastia on muistuttanut ulkomuodoltaan vanhanmallisia vesitorneja. Tällaisesta ei Malmilla ole enää jälkeäkään.

Samoin ovat kadonneet mittauskojut, Kaukoranta muistelee.

”Ennen näkyi useallakin koululla ympäri Suomen ainakin lämpömittarikoju ja sademittari. Itsekin liikun aika paljon Helsingissä, ja vuosituhannen vaihteessa bongasin kaupungista ainakin kymmenkunta kojua.”

Globe-projektin huippuvuodet Suomessa asettuvat vuosituhannen vaihteeseen. Kesäkuussa 1998 Helsingissä järjestettiin kansainvälinen suurtapahtuma, johon saapui yli 350 ohjelmaan osallistuvaa koululaista, opettajaa ja tutkijaa ympäri maailmaa. Tuolloin myös Helsingin Sanomat uutisoi hankkeesta.

HS uutisoi Helsingissä järjestettävästä Globe-hankkeen suurtapahtumasta 30. kesäkuuta 1998.­

Kansainvälisiä suurtapahtumia järjestetään edelleen vuosittain, kertoo Sirkka Staff. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin virtuaalisena, toissa vuonna Irlannissa.

”Baltiassa järjestetään isompia tapahtumia, mutta Suomessa niitä ei ole ollut vuoden 1998 jälkeen. Esimerkiksi Virossa on vuosittain Globe-tapahtuma, johon on kutsuttu suomalaisiakin.”

Sään tarkkailun lisäksi hankkeen puitteissa tehtiin myös luovempia ratkaisuja. Staff muistelee, että takavuosina joukko pääkaupunkiseudun opettajia opetteli Yhdysvaltojen Suomen-suurlähetystön kanssa tekemään vanhoista suksisauvoista lumensyvyysmittareita. Toisaalta koululaiset oppivat tutkimaan myös ympäröivää luontoa.

”Hankkeessa julkaistaan materiaaleja, joita voidaan käyttää vesistö- ja metsätutkimuksiin. Saatettiin tarkkailla sitä, missä vaiheessa puut kellastuvat syksyllä ja milloin silmut ja lehdet tulevat puihin keväällä.”

Staff muistelee myös hankkeen kautta löytynyttä kumppanuuskoulua Ukrainassa. Viikin norssilaiset raportoivat Helsingin talvista Ukrainaan ja vastalahjaksi ukrainalaiskoululaiset raportoivat Viikkiin omista säähavainnoistaan.

Opetushallituksen rahoituksen päätyttyä hankkeen nettisivujen päivittäminen on ollut aktiivisten vapaaehtoisten harteilla. Staff harmittelee, että hanke on päässyt Suomessa hiipumaan. Hän arvelee, että Suomessa on vielä kouluja, joissa hankkeen materiaaleja käytetään osana opetusta.

”Mutta sitä tapaa, että tietoja laitettaisiin tietokantaan, ei enää oikein ole. Toivotaan, että tähän löytyisi vielä kouluissa intoa. Vähän kiireistä aikaahan tämä on, kun on tämä [koronavirus]epidemiakin käynnissä.”

Toisaalta tänä syksynä kouluja on kannustettu järjestämään opetusta ulkona, ja Globe tarjoaa paljon materiaaleja oman lähiympäristön havainnointiin, Staff lisää.

Football news:

Kiknadze and Meshcheryakov-out! Rabiner after Loko's defeat by Red bull
Real Madrid conceded 9 goals in 5 rounds of the Champions League group stage for The first time
Flick about 1:1 with Atletico: after Muller and Gnabry came on as substitutes, Bayern added to the movement
Muller scored his 47th goal in the Champions League and moved into 10th place ahead of Inzaghi. Zlatan and Shevchenko have 48 goals each
Liverpool and Porto broke into the Champions League play-offs - there are already 8 teams. Which ones? And who is about to be added to them?
Now Liverpool are also without Alisson. The group was won by his 22-year-old substitute with 0 minutes in the Premier League and the Champions League
Diego Simeone: In three games where there were draws, we deserved more