Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

IL-erikoishaastattelu: Ukrainan suur­lähettiläällä on koskettava viesti Suomen veteraaneille – ”Uskon heidän ymmärtävän hyvin”

Sinistä ja valkoista. Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova astelee huoneeseen asussa, jonka hän kertoo heti valikoineensa Suomen itsenäisyyttä kunnioittaen. Hän innostuu esittelemään, kuinka huivia koristavat Ukrainan symbolit, mutta tällä kertaa Suomen väreissä.

Huivin symboliikka tiivistää hyvin lähettilään sanat siitä, kuinka Suomi ja Ukraina olivat hyviä kumppaneita ennen Venäjän hyökkäyssotaa, mutta nyt olemme ”veljiä ja siskoja”.

– Suomi on täynnä tuntemattomia sankareita, mutta me tiedämme, että olette siellä. Tiedämme teidän auttavan meitä.

Olga Dibrova on työskennellyt Ukrainan Suomen-suurlähettiläänä lokakuusta 2020 lähtien. Jussi Eskola

Kiitollisuus Suomea kohtaan

Dibrova kuvailee suomalaisten apua ukrainalaisissa näkemänsä muutoksen kautta. Hän kertoo kyynelsilmäisistä ukrainalaisista, jotka saapuivat maahan vietettyään viikkoja metrotunneleissa piilossa, kotinsa menetettyään.

– Nyt näen monia täynnä toivoa, hymyilemässä. He saavat apua, asuntoja, vaatteita ja opiskelu- tai työmahdollisuuksia. Se on todella liikuttavaa, eikä sitä tulla koskaan unohtamaan, suurlähettiläs kiittelee.

– Kaikki ukrainalaiset kertovat olleensa yllättyneitä hyväsydämisyydestä ja ystävällisyydestä, joilla heidät on otettu vastaan.

Hieman tunnetummista suomalaissankareista Dibrova mainitsee tasavallan presidentti Sauli Niinistön, jonka panos muun muassa Ukrainan viljanviennin turvaamiseksi saa suurlähettiläältä vuolaat kiitokset.

– Suomalaisystävämme eivät jätä meitä talvipakkasiin jäätymään, hän lisää viitaten elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) esittelemään tukipakettiin ja villasukkiin, joita tavalliset suomalaiset ovat neuloneet Ukrainan sotilaille.

Hän myös ihailee suomalaisten yhteyttä luontoon ja kunnioittaa Suomen päätöstä kieltäytyä Venäjän energiasta. Myös Ukraina haluaa olla 100-prosenttisesti vihreä, mitä tulee energiaan, sillä sota on osoittanut, kuinka julmasti energiaa voidaan käyttää aseena konfliktin aikana.

Dibrova uskookin, että Ukrainan jälleenrakennuksessa tullaan ylipäätään arvostamaan Suomen valttikortteja, kuten puhdasta ilmaa, vettä ja luonnonläheisyyttä. Samoin kuin suomalaista koulujärjestelmää, joka on saanut ukrainalaislapset jäämään mieluummin kouluun kuin lähtemään lomille.

Dibrovan sinivalkoisessa asussa on myös Ukrainan symboleja. Jussi Eskola

Ukrainalaisen identiteetin kulta-aika

Sota on auttanut ukrainalaisia löytämään oman identiteettinsä, kulttuurinsa ja juurensa entistä vahvemmin.

Suurlähettiläs kutsuu ukrainalaisia vapautta rakastavaksi kansaksi, mutta oman kodin ja itsenäisyyden merkitys on konkretisoitunut jokaiselle ukrainalaiselle viimeistään viime helmikuussa. Ukrainalaiset ymmärsivät entistä selvemmin oman arvonsa ja potentiaalinsa, mikä Dibrovan mukaan on ollut suuressa roolissa myös siinä, miten muu maailma on alkanut nähdä “aiemmin vähän unohdetun” Ukrainan.

– Suomalaiset ystäväni sanovat, että taistelemme koko Euroopan vuoksi. Olemme Euroopan vartijoita. Se ajatus on ottanut jalansijaa myös Ukrainassa, Dibrova hymyilee ylpeänä.

Tulevaisuudessa tullaan näkemään entistä vahvempi ja vihreämpi Ukraina, suurlähettiläs lupaa.

Ukrainalaisen kulttuurin merkitys on korostunut sodan aikana, suurlähettiläs Dibrova kertoo. Jussi Eskola

Nyt ukrainalaisten yhteisöllisyys näkyy suurlähettilään mukaan sekä kotimaassa että Ukrainan rajojen ulkopuolella.

Dibrova kertoo matkailevansa mielellään Suomen sisällä. Häneen on tehnyt todellisen vaikutuksen, kuinka yhteisöllisiä ukrainalaiset ovat olleet täällä pohjoisessa, kaukana kotoa.

– He tekevät vapaaehtoistyötä, auttavat pakolaisia, organisoivat konsertteja.

Suurlähettiläs vieraili vain jokunen päivä sitten Vaasassa, missä hän pääsi kuuntelemaan ukrainalaisia muusikoita. Esitys sai Dibrovan sanattomaksi.

– Tätä varten me taistelemme, suurlähettiläs tiivistää ääni ylpeydestä kirkkaana.

Olga Dibrova on kiitollinen suomalaisten tarjoamasta avusta ukrainalaisille. Jussi Eskola

Kodin menettämisen tuska

Ilmeikkäästi puhuvan suurlähettilään silmistä tihkuu keskustelun aikana koko tunteiden kirjo. Vuoroin silmät vilkkuvat ilosta ja kiitollisuudesta, vuoroin niissä ui valtava suru, joka hiipii myös kuulijan ihon alle.

Dibrova kertoo avoimesti omista tunteistaan sodan alkupäivänä ja uskoo muiden ukrainalaisten voivan samaistua niihin.

– Mahdollisuus, että voit menettää kotimaasi, jo pelkkä ajatus siitä… Ukraina on kotimme, se sanoo mielestäni kaiken. On todella traagista jäädä ilman kotia. Menetät myös elämän, jolle olet antanut aikasi, sydämesi ja mielesi, Dibrova luonnehtii.

– Toivon, ettei kukaan ikinä joudu edes ajatuksen tasolla ajattelemaan tätä.

Vaikka suru asuukin monien mielessä, yhden tunteen ukrainalaiset ovat Dibrovan mukaan jättäneet taakseen. Kyse on pelosta. Sen sijaan ukrainalaiset painavat eteenpäin ja tietävät, että nyt on oltava rohkea.

Dibrova kuvailee, kuinka hyökkäys sai kaikki kansanosat liikkeelle, ei vain armeijaa.

– Me kaikki tiesimme yhden asian varmaksi: meidän on puolustettava kotiamme.

Lukuisat mahdollisuudet

Keskustelemme suurlähettilään kanssa myös molempia maita vaivanneesta naiiviudesta ja toiveesta nähdä Venäjä, joka taistelee irti korruptiosta ja diktatuurista. Sekä Suomi että Ukraina saivat pettyä toiveissaan nähdä Venäjän viime vuosikymmeninä astuvan lähemmäs läntisiä arvoja ja demokratiaa.

– Meillä on kulttuurisiteitä, kielisiteitä ja monilla on myös perhesiteitä, mutta sillä ei ollut väliä, kun huomasimme olevamme menossa aivan eri suuntaan.

– Toki Ukrainakin on kamppaillut korruption kanssa, mutta me olemme taistelleet arvojen puolesta ja ne arvot ovat osoittautuneet Venäjän johdon ja monien venäläisten näkemyksen vastakohdaksi.

Suru ja suuttumus loistaa diplomaatin silmistä, kun hän kertaa useita kertoja, jolloin ukrainalaiset ovat yrittäneet vedota venäläisiin, pyytäen heitä muun muassa liittymään Ukrainan riveihin. Tuloksetta.

Ukraina taistelee koko Euroopan puolesta, suurlähettiläs Dibrova sanoo. Jussi Eskola

Viesti Suomen veteraaneille

Ukrainan käymää sotaa on verrattu useaan otteeseen Suomen talvisotaan, eikä kyse ole vain samasta vastustajasta ja hieman vastaavista sodan alun olosuhteista. Ukrainalaisten mielenlaadussa ja sisussa on nähty paljon samaa kuin pohjoisen taistelijoissa 1930–40-luvuilla.

Suomen sotien veteraaneille Dibrovalla onkin hyvin koskettavat terveiset.

– Ainoa viestini ja suurin toiveeni on, ettei heidän lastensa tai lastenlastensa tarvitse koskaan laittaa päälle univormua ja lähteä sotaan. Uskon heidän ymmärtävän tämän hyvin. Meidän kaikkien pitäisi työskennellä rauhan ja demokraattisten valtioiden suojelemiseksi.

Talvisodan tarina onkin Venäjän hyökkäyssodan aikana tullut tutuksi myös ukrainalaisille. Suurlähettiläs kokee, että historian yhtymäkohdat ovat vaikuttaneet siihen, että suomalaiset ovat suhtautuneet Ukrainan tragediaan ja sotaan kuin omaansa.

– Olen vieraillut suomalaisyrityksissä, joiden liikevaihto on kolhiintunut pahasti sodan vuoksi, ja silti ne pitävät Ukrainan lippua korkealla toimistonsa edessä – eikö se olekin mahtavaa!

Dibrova uskookin, että Suomi ja Ukraina ovat hyvin samoilla linjoilla sodan keskeisistä kysymyksistä, minkä vuoksi maat voisivat yhdessä puhua demokratian ja puolustuksen tärkeydestä.

– Meidän on puhuttava puolustautumisesta, jotta demokraattiset yhteisöt selviävät ja ovat turvassa, ja tyrannit tietävät, että mikäli he kehtaavat tehdä jotain samanlaista kuin Putin, he tulevat saamaan rangaistuksen.

Suomen kunnioittaessa itsenäisyyttään suurlähettiläs toivoo, että Ukraina pääsee juhlimaan tanssin ja laulun saattelemana maansa itsenäisyyttä ja suurta voittoaan ensi elokuussa omana itsenäisyyspäivänään.

Ukrainan Suomen-suurlähetystö sijaitsee Helsingin Kulosaaressa. Jussi Eskola